sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Napanuoran katkaisu...

Eilessä päevin käänsimme jälleen historian sivuja mutta hyvin ristiriitaisissa tunnelmissa.
Raskasta niin raskasta luopua jostain millä on saanut kokea kaikki maailman tunne tilat moneen kertaan. On onnistuttu, maha laskuja v-käyrä asteikonkin yli, saatu paljon pieniä kaloja ja joskus ollut miehet pienenä "pönökuvissa" mutta ikkään ei Honda pettänyt.

Hitusen vajaaseen 4000 tuntiin on tilastojen valossa suorastaan valtavat mahdollisuudet keskeyttää kalapäivä ja useampikin tekniseen vikaan? Toki paljonhan tuohon tunti määrään tulee huoltojakin ja niistä ei tässäkään tapauksessa tingitty ikkään. Päämekaanikko Piippolan legendaarisessa pajassa vaihteli mukisematta öljyjä aina kun sen aika oli.

Viimeinen "pajapönö" kuvatus...

Hyvin palvelleen Hondan vaihto oli oikeastaan hetken improvisaatio. Toki tunti määrä alkoi olla sen verran suuri että jossain vaiheessa koneesta oli vaan luovuttava hinnan arvoon vedoten ja onhan uusi aina uusi mutta olisihan tuolla jonkun tonnin varmasti vielä rullannut toisin kuin muun värisillä koneilla...

Kostamon Jari on oikeastaan suurin syyllinen miksi meille kävi näin. Se kun kehua retosteli viime kesän uuden koneen uistelukaasun säätöä mitä meidän mallissa ei vielä ollut keksitty niin pakkohan moinen oli saada. Lopullinen päätös syntyi sitten vene messuilla Otto Brandin Pasin ja Jussin kanssa. Oikein mukavia ja rehellisiä miehiä myynti taidoin varustettuna niin ei siinä edes ostohousuja tarvinna kun meinasin lento koneeseen raahata "pienen laukun" matkassani...HI!

Tuolla messuilla oli toki muitakin "mainioita koneita" jos niin voi sanoa mutta heti kun lyötte faktat pöytään esim. 2000 vika vapaan uistelutunnin näytöistä saati 4000 tunnin niin mikä jottei...;)

Nyt kun oikein rehvastelimme hopian lujuutta niin ei auta toivoa kuin yhtä lujaa seuraavasta ja onhan se... Toivottavasti... On se... Aeka näyttää... ja Näyttääkin!

Pajassa näppäsimme sähköt, kaapelit ja kaikki muu irti kunnes naapurin Tommi tuli Jontikalla suorittamaan ulkona nosto työt. Projekti oli aeka joutusa kun reiluun kahteen tuntiin näppäsimme koneen irti sisältäen koekäynnistyksen ja loppu kahvit puhelijaiden Karjalaisten kanssa.

Kipparin tuskainen ilme kertoo viimeisestä irroitettavasta "napanuoran" pultista...

Honda ja Pauli. Joensuun suuntaan meni muuten meidän edellinenkin Honda Suvin kera...

Tämä kuva kertoo oikeestaan hyvin miksi meidän jykke-pappaa noidutaan "milli-timoksi? Mies näppäsi kaiken touhun keskellä säädettävän kuljetuspukin poijille ja taatusti kestää kun ruuvejakin meni kilo...;)

Seuraava urakka onkin uuden asentaminen mutta onneksi sen tekee alan ammatilainen Sotkamon keskusliikkeellä toki emmehän malta pitää sormiamme poissa pelistä joten lähdemme viereen ryystämään kahvia ja hosuamaan...HI!

PS. Ei mittään kerskailua mutta laskekaapa huvikseen rahaksi meidän vesillä vietetty aika tällä koneella. 4000*oma tunti palkka niin rupiaa kaupan kilohinta kohtuullistumaan...;)

-ST-

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Kuhakunkku 2016 viikonloppu...

Paltamossa elämä voi muuttua... 

XXX-Fishing club Paltamon poikain lausahdus ja tiettävästi nyt koko kylän hokema lausahdus? Voiko elämä tosiaan muuttua Paltamossa on toinen assie mutta kalastuskilpailun järjestämisessä Paltamon poijjat on valovuoden edellä muita.

Vanhemmat kisa kollegat varmaan muistaakin poikain ensimmäisen  "kuhakunkun" Paltamossa? Me ainakin muistamme kisan yhtenä muiden joukossa tyyliin että nyt pittää tuonnekkin änkäytyä onkihommiin. Eipä tuolloin varmasti kukaan osannut arvata millainen perinne moisesta kisasta tuli?

Kolmen kymmenen venekunnan kisasta lähes 300 venekunnan uistelukisaksi ja kaikkein hurjinta koko touhussa että kyseinen tapahtuma kerää viikonlopun aikana koko kylän, lähiseudun ja kaukaa tulevatkit samaan nippuun Eino Leinon puiston välittömään läheisyyteen.

 Kisakeskus...

Vuosi vuodelta jonot vain kasvaa...

 Kipparikokouksessa alkaa olla porukkaa kun huutokauppa keisarin pippaloissa...

 Vihdoin ja viimein meidänkin kyläläiset vainuaa tapahtuman arvon...

Hupiteltat oli jo aeka kovalla käyttöasteella...;)

Kyllä todellakin Paltamossa voi elämä muuttua kun kuhakunkun historiaa tutkaillaan. Olitpahan uistelija, lapsi, teini, aikainen tahi se mummeli mikä rollaattorilla rullaili porukan seassa hampaat muikeessa hymyssä pistää juroimmankin miehen hymyyn ihmeelliseen...HI!

Meidän kyläläisen perus ilme joka vuotisen kasvun johdosta. (Tatu Paavola)

Jos tuo Armas Einar Leopold Lönnbohn eli tuttavallisemmin Eino Leino vielä eläisi niin se kirjoittaisi tästä mystisestä viikonlopusta sellaisen tarinan että ameerikassa asti ihmettelisivät tätä hulluutta hipovaa touhua?

No joo meidän venekunnan kohdalla kuhakunkku on pääasiassa uistelukisa missä yritetään tietty saada mahdollisimman iso kuha ja mahdollisimman monta varsinkin itse pää tapahtumassa lauantaina. Perjantain "esikisassa" punnitaan vain yksi kuha ja lauantaina lasketaan kiloja uistelu cupin pisteissä mutta tuon himoitun kuhakunkku tittelin saa se kellä on lauantain suurin kuha!

Oulujärven Paltaselkä ei sitten ole mikkään helpoin paikka yrittää onkia yli 48 senttinen kuha ja todisteena voiskin kertoa että kolmasosa tai vain neljäsosa porukasta saa moisen kuhan puntarille illan aikana. Onneksemme me kuuluimme tuohon vähemmistöön ja luonnollisesti Sinttivinttureina saimme pienimmät riman ylitykset...HI!

Mahtavasta viikonlopusta meille jäi mieleen hyvät fiilikset ja hienot valokuvat venekunnastamme Seppäsen Matin toimesta.

L&A kings with Tero...

Heikki "heimopäällikkö" Mononen Kukkosen kera...

Kaikkia venekuntia ei vain enää tunnista...

Hämmeen poijat ne on niin reiluja että uistimensa näyttävät... Tai siis hetkinen SEIS! Jekuttavat varmaan tässäkin...;)

Mitä mitä... Kippari väärässä veneessä.. Liekkö humalassa? :D

Seppäsen Matin kuvatus meistä...

Liekkö ikkään ollut Paltamon rannassa tukkeja edes puoltakaan rahallisesti kuin nyt?

Team Tiura vahvoinneen jäseninneen...

Kohta palaa karstat...

Varovasti laskien kahden päivän aikaan tuota halpaa äänekästä ilolientä paloi kaikkien venekuntien aikaansaannoissa tankkiautollisen verran...

Peräaalloissa on välissä ojiakin...;)

Kyllä Kostamon kelpaa satasella hurruutella ohi...;)

Satanenkin tässäkin ohi ajavassa...

Tämäpä ei jättänyt...;)

Koston tiimin Koivikko...

2xSuomen mestari ja luonnollisesti satasella tämäkin...prkl!

Kaksi päivää hirveetä punnertamista... Sämpylänkin syönti jäi aina puoli tiehen kun punnerrettiin ja punnerrettiin...

Tiukille meni meidän tulos kun tuntia ennen loppua vasta mittakala saatiin...HUH!

Ei mikkään voittajan olo mutta huojentunut kyllä kun molempina päivinä pukille...

Tulokset ja tapahtuman kotisivut.

-ST-

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Honda cup 2016, Sotkamo

Jahas tämän päivityksen oisi voinnut julkaista jo aikoja sitten mutta kun... Hitokseen kortilla meinaa nuo jouto hetket olla meidän poppoolla. Edes kalaan ei nykyisellä rytmillä meinata ehtiä saati vielä jottain nettiinkin saada. Onneksi kesä on vasta alkanut ja parraat kalakelit edessä kuten kisatkin niin eiköhän mekin jossain rytinässä jottain aikaseksi saada...

Katsellaampa kuvin ja kuvatekstein edellinen kisakoitos Sotkamossa. Lopussa parit linkit joita klikkaamalla pääsee perehtymään hitusen syvällisemmin kisaan.

Tuo ainua oikea treenipäivä käytiin Sykerön kanssa kisaa edeltävänä päivänä kovassa kelissä. Treenit painottui hyvin pitkälti uusille paikoille missä ei monestikkaan ole tullut käytyä. Tällä kertaa uusi kisa idea fullpot nimissä eli viisi kalaa per laji toisi maittavat 10000 lisäpistettä pakotti kokeillemaan mitä poikkeuksellisimpia paikkoja pääsääntöisesti ahventa ajatellen. Uudet paikat ja uudet kujeet antoi treeneissä taimenen ja melkein toisenkin mutta mittään uutta kisapaikkaa ei löydetty!

Hauska muuten nähdä uusiakin heppuja vesillä tai pitäisikö mainita että näillä vesillä. Heikki "heimopäällikkö" Mononen tuli Kukkosen kanssa Joensuusta koittaa OPM passia Sotkamoon.

Ylivoimaisesti treenien raskain saalis. Kala nimeltä "lemminkäinen" otti kuuden metri vedeltä 4,2 metrin korosta sinisävyiseen vaapukkaan. Väsytystaistelu käytiin kahden ongen voimalla noin 8ms. Luoteenpuoleisessa myötätuulessa. Rauhallinen vääntö, kääntötaistelu kesti reippaat viisitoista minuuttia kunnes uusi lajike saatiin venhoon asti. Tunnollisina c&r miehinä laskimme tämän lemminkäisen kasvamaan vieläkin isommaksi vonkaleeksi hitusen paksummalle vedelle...;)


Se pakollinen "persekuva" todella pitkänlinjan uistelija Hannu "hanski" Huurinaisesta. Hanski onki kilpaa jo kun allekirjoittanut rantautui ensimmäisen kerran hiekkalaatikolle...;)

Aina niin kuvauksellinen Marko Ilkko...

 Sotkamon "uusi lahja" kilpauistelulle. Janne Heikkinen & Co on olleet niin täysillä tänä vuonna piireissä että kärryn pyörälaakerit huutaa rasvaa ja mitsu uhkuu uutta kannentiivistettä...;)

 Mr.Rapala jos ei paremmin jöökistä voisi sanoa. Sinttivintturit onnittelee Jouko "jööki" Tikkasta eläkkeelle pääsystä ja toivottelemme tietty oikein paljon KALAONNEA jatkossa...HI!

 Fishing team Kalixin Tatu Paavola niin levollisin mielin kotikisoissa kuin olla voi...

 Paltamon "pillarimies" Heikkis Eero vääntää Busterin ruoria kuin 30 tonnin pyöräkonetta...;)

 Markku "tolarock" Tolonen. Yksi Kainuun vetouistelu Honda cupin kantavia sponsoreita. Iso peukutus makelle!!!

Ahtaaksi käy kylän laituri kun uistelu poppoo saapuu paikalle..

Sinttivinttureilla ei ollut mikkään tavallinen kisa tämä. Hillside Anglers ry nimissä olimme myös vastaavia kisan järjestäjiä. Kipparimme hoiti päävastuun, Jykke-pappa ilmoittautumisen, tulospalvelun ja Sykerömme muita päsmäröintejä. Kisan alusta emme myöhästyneet mutta tuntia ennen lopettelimme kisaillun ja siirryimme palvelemaan kollegoita satamaan! Tuolla lopputunnilla ei sitten olisi varmasti ollut lopputuloksen kannalta mittään merkitystä jos sitä mietitte...:)

 Kipparikokous ja kaikki muukin taltioitiin livenä Hillside Anglers seuran facebook sivuille. Hetken mielijohteesta aattelimme aamusella että mediavastaava Antti Harju jos kukaan suoriutuu tästä sormia napsauttamalla. Ei muuta kuin nokka tuhisten netti auki ja kamerakännykällä "live stream mode" käyntiin niin tavoitimme vuorokaudessa kaikkiaan yli 4000 henkilöä!!!

 Kontio&Ilkko... 
Alkusiirtymillä kävi jo ilmi että poijilla oli kalapaikka tiedossa kun lapojaan jo venyttelivät...;)

Tästä kuvasta voikin jo hitusen päätellä ettei vetouistelu ole mikkään helppo saati rento harrastus? Toisaalta veneessämme on aina vallinnut reippaan ronski huumori niin että joku mököttää aina. Jaa miksikö? No tuo mököttäjä saa "niitä ylimääräisiä" voimavaroja näyttää muille mistä se kana pissii ja se toimii...HI!

Sotkamossa sataa aina kun on kisa! 
Tämän kertaisessa kisassa ei kyllä päässyt sinuksi kelin kanssa. Puolen tunnin välein keli muuttui auringon paisteesta jopa raekuuroon mutta koko päivän jaksoi tuulla...

Kipparimme naamataulusta voikin jo päätellä että kiirettä on pitänyt kun partakin rehottaa ja pipokin kierossa. Treenitkin jäi melko vajaaksi vaikka kotikentällä operoitiin...:(

NO HUPS! 
Photoshoppia vai oltiinko sittenkin kalapaikalla kun tämmöinen mörökölli tarttui onkeemme???

 Palkintopönötystä koko seuramme voimin. Kisan suurin kala nosti meidät komeasti neljänneksi. Voittoon uisteli L&A kings eli Liuski, Aidanpää fullpotilla ja kakkoseksi myös fullpotilla Tatu ja Antti, Kolmanneksi Jöökin poppoo ilman fullpottia isolla kuhapotilla...

Tästä on hyvä jatkaa kun saimme toisenkin leiman OPM-passiin eli vielä jos jaksais kaksi kisaa rynnistää niin saisi ne tarvittavat neljä kohtuu hyvää leimaa ensi vuoden SM-kisoja ajatellen. Vedenjumala Ahti perkule on ollut meille sen verran kettumainen että tilastojen varjossa tarvitsemme taatusti vähintään neljä kisaa kun joka toinen kisa on mennyt tyyllikkäästi kölin ali tai sitten meidän pitäisi päästä porukalla kalaan niin kuin ennen vanhaan ettei tarvitse kisoissa sitten kuutta tuntia kahdeksasta kikkailla?

Nooh selityksiä selityksiä olemmehan sentään kalamiehiä...HI!

Honda cup kotivut ja tulokset
Järjestävä seura Hillside Anglers ry

PS. Suurimman kalan palkinnoksi saamamme Honda kulkeutui melko pian uudelle omistajalle joten suotta kyselette...:)

-ST-

sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Vedenjakaja cup, Komujärvi

Kauden toinen kisa startti oli oikein mainio opetusreissu vieraalle vedelle. Sinttivinttureiden kipparin ex tempore reissu Pyhäsalmen Komujärvelle oisi "maineensa puolesta" pitänyt jättää väliin mutta tämän kesän teemana on juuri nuo hätäset lähdöt jonnekkin mitä oudoimpiin kohteisiin oppimielellä. Viime vuosien starttien puuttuminen on tänä vuonna tarkoitus nostatella sille mallille että jospa sitä jossain vaiheessa saisi tulosvarmuutta toimintaan. Tämä eilen koitos olikin tosiaan oiva esimerkki mittee mie tarkoitan. Ekassa kisassa nykäistiin suoraan korkeimmalle pallille ja nyt ladon takana huudellaan rivouksia...HI!

Kiehtova Vedenjakaja cup on sen verta lähellä että pajerollakin uskoltaa moiseen suunnata ja mikä parasta tuossa cupissa kisatkin oikein mukavasti hauki painoitteisia ainakin nämä alku rynnistykset niin mikäpä jottei tuonne suunnata ilman suurempaa suunnitelma sikäli kun töistä vain vapaa päivän saa.

Katselkaamme kuvin ja kuvatekstein eilinen kisa.

 Sainpa taas kerran todistaa ison hauen kepistä vierestä katsoen. 112cm vesiemme ravintoketjun ylipäällikköä olisi kelvannut mullekkin vaikka treeneissä...:D
Treeni iltana toinenkin kollega kepitti mummoluokan hauen painaen komeat 9,6kg...

 Muut sai siis isoja haakia mutta mie Sinttivintturina keskityin hieman maltillisimpiin yksilöihin. Näitä kämmenen kokoisia haukia piisasi sitten 87 hauen verran ja sekaan eksyi myös muutamia yli 55 senttisiä mittahaukia...

 Jokunen isompikin haaki eksyi venhoon ja pienten onnistumisien myötä kisataktiikkakin rupesi muotoutumaan huomiseen koitokseen...

Ei muuta kun venho yöparkkiin ja taustalla odotteleekin melko houkutteleva yksiö...;)

 Kaakana pois kottoo ja vieläpä autossa nukkuen ei todellakaan ollut mikkään mukava rasti tällä kertaa. Kylmän makuinen yö piti huolen siitä että allekirjoittaneen hätäinen suunnitelma kosti koko "rahalla" pöljän poijan kohellukset. Vetoketju rikki makuupussissa tiesi jonkin verran extra haastetta koti-ikävään yön hiljaisimmilla tunneilla mutta hengissä selvittiin ja loput tuskat muhkuraisesta patjasta paikkasin volttaren vahvimmalla vitamiinilla...;)

Tyyni kisa-aamu lupaili oikein mukavaa keliä puolille päiville asti mutta sitten iso saderintama saapuu tuulien kera...

 Jokseenkin hauska hinnasto. Piilevä hulluus vai volttaren pöhinät piti huolen että normaali kisajännitys puuttui tyystin eikä tuo kyllä haitannakkaa mutta suurin syy tuohon hyvään fiilikseen oli tuo Suomenselän vedenjakaja cupin toiminta. Olipa mukava seurailla aamusta asti järjestäjien rentoa valmistautumista kisakoitokseen!

Niin nostalgista että...:)

Venhoja tuli kisaan 44 joten "sataman" laajennus oli enemmän kuin tarpeen...

 Japen iigeli uusilla teipeillä...

Näitä Kivelän Arin vaappuja aamulla katseltiin mutta ei kuiteskaan investoitu... 
VIRHE NUMERO YKSI siis kirjaimellisesti...HI!

 Eipä voi kuin vuolaasti kehua järjestelyjä. Hemmetin ahdas satama miljöö ja silti 44 yhdistelmää viivottimen tarkasti parkkeerattu!!! 

Marko Komulainen ja Komulla... Jokseenkin rimmaava yhdistelmä? Komujärvi oli tosin hitusen erimieltä ja pitipä tuo oikein pilkkanaan Komulaista...;)

Miehistön toinen jäsen oli nälännölläkin piipahtanut Janne "niskalaukaus" hyvönen. Burana kuurilla tämäkin heppu mutta silti täysillä mukana kun 200 kilometrin päästä aamulla oikein asioikseen ajoi...

Kauden toinen startti tosiasia ja vahvalla fiiliksellä vielä tässä vaiheessa...

 Yhtä asiaa mie oon jo vuosia miettinyt ja kirjoitampa sen nyt. Miksi Buster on tämän XL-ht venemallinsa hyljännyt??? Malli on kuin tehty kahden, kolmen hengen uisteluun ja vieläpä markkinoiden parhaalla katteella minkä läpi voi oikeesti katsella eteenkin päin...
 
 Niittivenho kollega...

Kisa alkoi kyllä niin kuin elokuvissa. Vehkeitä laskiessa saatiin mittahauki ja heti perään draamaattinen juonen käänne siimasta nostaen. Toinen nippa nappa haaki reunan väärälle puolelle...PRKL! 
Nooh tässä kuvassa ja hetkessä kello onkin jo 10.20 ja siiman päässä oikeesti ISO hauki. Tiukkaa vääntöä, kääntöä, ohjeistamista, kiljumista, noitumista viiden minuutin verran ja IRTI... 
NAKS ja RAKS! (selkäranka poikki)

 Virhe numero KAKSI... Terveysruokaa lihansyöjällä...

Kisan aikana keli muuttui edellisestä tyynestä kesäistä päivästä aivan totaallisesti. Kohtuullinen pohjoistuuli piti huolen ettei kenenkään onki liikoja taipunut ja todella harvat taivutukset loppui iltapäivän saderintamaan. Taustalla muuten Pyhäsalmen kaivoksen kuilutorni. Melko huikeen matkan tarjoaa tuo Timon kuilun hissi! Matka maan uumeniin 1406 metrin syvyyteen on itsessään aika extreme koitos saati niille työntekijöille jotka tuolla työhentelee... 

Persekuvat jäi tällä kertaa ottamatta mutta kipparilla käsimunissa tietää jotain, jotain hyvinkin kieroutunutta ajatusta? Tällä kertaa tuo munien puristelu johtui puhtaasti kikkojen loppumiseen. Kaikkemme teimme mutta ei vaan irronnut siis haukia jos ymmärrätte...;) 
Jokseenkin hassu tunne tulla edellisenä päivänä uudelle erityyppiselle järvelle ehtimään kalapaikkoja saati kisamitan täyttäviä haakia. Haastetta kerrakseen mutta jos katselee tiukkaa tulostasoa päivän koitoksessa ja aateltaisiin että olisi saatu se röllykkä kyytiin niin sitten se vasta olisi ketuttanut...HI!
Niin VIRHE NUMERO KOLME olikin päästää kipparin yksin treenaamaan...;)

Tätä kuvaa kun katselee niin tulee ihan väkisin mieleen että oltiin väärässä kisassa tai siis väärässä osoitteessa? Eikös ne vain kaksi kalaa kisat ole kuitenkin Kilpisjärven suunnalla???

Mutta hei. Kisat oli kaiken kaikkiaan hienot ja taatusti porukka sai paljon keskusteltavaa ja aimo annoksen vahingoniloa koko kisamaksun edestä meidän keskeytyksestä. Loput ei paikalle vaivautuneet saavat "melkein" yhtä mahtavat fiilikset kotisohvalla lämpimän kaakaon kera kun tuloksia netistä katselette.
Tuon linkin kun aukaisette niin aloittakaapa katselemaan suoraan häntäpäästä ettei aikanne kulu yhtä turhaan kun meidän kisa-aika. Voinkin rohkeesti tunnustaa että kolmen tunnin välein mittakalan saaminen pistää aikaiset miehet melko miettilijääksi mutta onneksi huumori ei venhossa kuitenkaan loppunut. Nauru raikui kohtuullisia sananlaskuja viljelevän Komulaisen toimesta...:D

Jarruton alamäki...
Sitähän työ odottelitte ja sehän me totta kai tarjottiin mutta eiköhän se jonkun mäen notkosta jonkinmoinen "Vuokatin hiihtohissi" vaaramme päälle taas vie? Aika siis näyttää löydetäänkö tuota "hissiä" ja missä sitä seuraava Ex tempore extreme koitos koetaan?

Niin ja vielä muistaessaan täytyykin Vedenjakaja cuppilaisille kertoilla että järvestä jäi kyllä sen verran hyvä maku pyllistelystä huolimatta että ensi vuonna koitetaan revanssia ilman kesälomaa...;)

Suomenselän vedenjakaja cupin kotisivut 

Sinttivintturit facebook sivut

-ST-