sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Visiitti Suomenselän vedenjakaja cuppiin...

No nyt on avattu kisakausikin ja millaisessa paikassa niin huh huijaa. Ex tempore reissu Vedenjakaja cupin avaus kisaan Näläntöjärvelle, OPM-passi leiman toivossa. Hurjia huhuja järvestä on moni varmaan kuullutkin ja voinpa kertoa että huhut on muuten enemmän kuin faktoja mutta hirveästi emme viitsi niitä levittää. Käyköön jokainen lukemassa cupin omilta sivuilta mistä on kysymys.

Meidän poppoo rupesi hiljan haaveilemaan Päijänteen SM-paikasta vuodelle 2016 ja monen moista viritystä ja suunnitelmaa ollaan mietiskelty ja tämä mahdollinen visiitti oli yksi niistä. Alunperin olimme menossa täysillä kisaan mutta veturin rikkoutuminen unhoitti homman mutta niin vain saimme veturin kuntoon ja reissu onnistui. Sen verran ongelmallinen kuitenkin kuvio oli ettei treenailemaan päästy. Paikalle saavuimme ns. raakana eli realistia toiveita menestymisestä ei suuremmilti ollut mutta kohtuu sija eli mahdollinen OPM-leima tuntui rehellisessä hauen vedossa hyvinkin mahdolliselta...

Kertokoon tämä kuvatus että maalla oltiin ja sen myötä meininki oli luonnollisesti kuin maalaismarkkinoilla konsanaan, rentoa ja samalla hyvin toiminnallista...

Ahtaan sataman johdosta eikä kyllä sinne johtava tiekään vetänyt kuin yhteen suuntaan kerrallaan oli järjestäjien pakko pysäyttää porukka kauas pois kisakeskuksesta mutta eihän se ollut mikkään kun liikenteen ohjaajilla oli lällärit ja pelit niin veneramppi pysyi koko ajan oikein tehokkaassa käytössä...

Toista vuotta elävässä vedenjakaja cupissa oli jo melko ison kylän meininkiä kun pitkä liuta sponsoreitakin saatu kasaan ja selkeästi tälle cupille on ollut tilausta kun nytkin paikalle ahtautui 50 venekuntaa...

Rantamaisema on muuten aika lohduton näky. Näky mikä suorastaan lamaannuttaa kun vesi korkialla pitkin mehtiä mutta ei se ole mikkään. Tämä Näläntöjärvi tarjoaa poikkeuksellisen kasvualustan hauelle ja sen voimme kertoa että sitä RIITTÄÄ!!!

Nooh eipä alkanut Sinttivinttureiden kisa mitenkään loistelijaasti kun vihdoin viimmein kuntoon tullut pajero jäi "taas paikalleen" tosin tällä kertaa pitännee kipparin katsella myös peiliin ennen kuin valitsee parkki paikkana olleen pellon pehmeimmän ruudun. Ilmeisemmin järjestäjät osasivat varustautua moiseen kun paikalla oli traktori minkä apuja luonnollisesti tässä tarvittiin...

Mr. Kuhakunkkukin eli jo legendaksi muodostunut Tikkasen Jöökikin saapui uittamaan kuhavaappujaan järven runsaslukuisille hauille...

Tulvatilassa oleva järvi, Ahdas satama ja matalat rannat aiheutti hieman rantautumisongelmia mutta hyvinhän ne kaikki mahtui mutta melkein tekisi mieleni sanoa että näissä karkeloissa tarvitaan oikiasti kumppareita...;)

On siinä euro taas poikineen rivissä...

On siinä matalassa järvessä vesi muuten meleko sekaisin kun kaikki 50 rusettia alku kiihdytyksissä turbulinssineen tekee. Näläntöjärven keskisyvyys on muuten 71cm joten päätelkääpä siitä jotka ei paikalla ole käynnyt...:D

Oikea pelti specialisti Seppänen ja "sopusuhtaiset" kuusi metriset säippävavat...:D

Kyllä kipparia vielä hymyillyttää ja hymyillytti koti matkallakin vaikka ei ihan onki taipunut odotus arvoisesti...

Venekuntamme koostui allekirjoittaneesta eli Sami Tervosta, Silvanin Markosta sekä "vierailevasta mestarista" eli kuvassa olevasta Paavolan Tatusta...

Mielestämme pilkit ja taktiikat oli kyllä kohdillaan kun vain oltiin kalojen yllä...

Aina niin velmu Savon lahja hauen uistelulle eli Rytkös Jokkekin oli hieman hämmentynyt kun mahtava saalis ylsi vasta neloseksi...;)

Niin siitä OPM-leimasta vielä... Rehellinen hauen veto... Joskus tekisi mieli sanoa että voi P..K.L. mutta enpä sano kun tietohan se oli että ilman treeniä ei voi pärjätä mutta mielestämme vedimme kolmen tuntia hemmetin hyvin ja kaksi tyhjää tuntia kostautui aivan liikaa tällaisessa viiden tunnin massakisassa...:(
Hitto kun se haapuilu kalojen etsinnässä olisi saatu pois niin jonkun pykälän ylempänä olisi oltu...HI!

Tulokset täältä kunhan ilmestyvät.

-ST-

tiistai 5. toukokuuta 2015

Se ensimmäinen reissu...

05.05.15 oli lopultakin se päivä jolloin pääsimme omalla kalustolla kalaan. Venhohan on ollut tovin ja toisenkin valmiina mutta trailerin vetäjä on ollut poissa pelistä jonkun tovin joten eipä sitä sitten...
Odottavan hermot nyt pettää ennemmin tai myöhemmin ja eilessä iltanahan ne petti. Tuolloin pistimme venhon ranchilla volkkarin persieseen kiinni ja suuntasimme kylille odottelemaan huomista eli tätä päivää.

Reippaan viiden asteen yöpakkasen lauhtumista odotellessa aamu lämpesi oikein mukavaksi kalakeliksi tosin tuulla vihmasi ajoittain melko hyytävästi mutta mentävä oli. Suunta kylän loivimmalle rampille ratatien varrelle ja venho järveen. pikatestit osoitti että kaikki ok eli vene liukuun kohti kalapaikkoja Sapsoperään kuhilusten kiusuuseen.

Pitkän talven jälkeen kaikki onget oli vedessä ehkä viisi sekunttia myöhemmin kuin normaalissa kisatilanteessa ja eipä mennyt kuin hetki tuosta kyydissä oli ruokakuhia molemmille asti. On meinaan hienot kalavedet kun ei hirveitä ponnistuksia tarttee tehä...:D

Kauden ensimmäinen selfie ja samalla oikea belfie...:D

Sanotaan että vuodet ei ole veljiä keskenään ja tässä onkin aito todiste siitä että nämä isommat kevät kuhat oli 300 metriä toisaalla kuin normaalisti. Ääh mitä me vedätetään kun kerrrankin nykäsi...;)

Meidän veneessä on aina pikku kisa pystyssä ja tämän kuhan myötä voittajakin ratkesi aika kirkkaasti...

Luonnollisesti isomus oli meidän tapojen mukaisesti liian suuri yksilö ruokapöytään joten kuhilus pääsi jatkamaan kasvamistaan...

Ei kipparin riemulla rajaa kun reissu oli onnistunut...
 
Niin reissu oli vähintään onnistunut mutta monien muuttuvien asioiden johdosta edessä on vielä yksi pajapäivä ennen kauden ensimmäistä kisaa. Missä ja milloin Sinttivintturit sitten iskeekään aika näyttää mutta jossain käymme joka tapauksessa hakemassa sitä kuuluisaa nöyryyttä...:D

-ST-