sunnuntai 2. syyskuuta 2007

Avoin Kainuun Piirimestaruus & Sotkamon pitäjänmestaruus

Kauden viimeinen kisa oli Nuasjärvellä. Kisa missä ratkaistiin Kainuun piirimestaruus ja Sotkamonpitäjänmestaruus ja lopussa jaettiin viimein Honda cupin palkinnot.


Nuasjärven kisa antoi revanssin huonosti menneestä Honda cupin toisesta osakilpaillusta josta jäi kyllä ikuiset ”arvet” muistoksi. Vieläkin ihmetyttää miten pahasti voi kotikentällä tehdä ohivedon. Toisaalta erittäin hyvä opetus ettei vaan taas pääse kaavoihin kangistumaan. Kotikentälläkin pitäisi ottaa samanlainen asenne kuin vieraalla järvellä ”kaikki on mahdollista” uistellessa. Kisassa ratkaistiin myös pitäjänmestaruuskin jonka voittamisesta oon haaveillut niin kauan kuin oon uistelua harrastanut. Mahdollisuuksia on ollut monia mutta ei vaan päivän kunto oo riittänyt. Kaikki nämä tekijät pakotti opettelemaan Nuasjärveä entistä enemmän avarammin katsein. Halu voittaa oli kova ja alla oli muutenkin hyvä kisakausi. Tunnetusti nälkähän kasvaa syödessä ;).
Treenireissuja tein kymmenkunta ja niistäkin oli kolme uistelukeikkaa venäläisille. 


Keikan yhteydessä saa vähän kisa fiilistä kun pitää taata hyvä saalis asiakkaille ja saahan siitä vähän rallukkaakin kattamaan kuluja ja niitä nimittäin näillä käynti määrillä riittää! Itse kisaan taktiikka ja paikka ratkesi jo viikkoa ennen H-hetkeä. Loppu ajan kuljeksittiin ympäri Nuasjärveä etsien ”avarin silmin” muita mahdollisuuksia.Hyviä uusia paikkoja löytyi ja kalaa tuli kyllä joka paikasta isompia ja pienempiä missä vaan tuli käytyä.

Mainitaan nyt tässä yhteydessä treeni ajan top3: Kuhista 4,06kg, 3,40kg, 2,08kg. Top3: Hauista 8,52kg, 8,44kg, 6,44kg. Lisäksi hieman pienempiä mutta REILUSTI kisamitan ylittäneitä;). Silti yksi alue pysyi takaraivossa vahvasti ykkösenä.
Koitti viimein ratkaisun päivä jossa punnittiin päivän kunto. Kerrankin oli sellainen hyvä tunne heti aamusta eikä edes hirveenä vapissut käsikään jännityksestä olihan sentään taas kerran kauden kohokohta. Rampille saavuttuamme alkoi heti ”henkinen kisa” venekuntien kesken. Kollega toivotteli huomenet tyylillä "huomenta ykkönen " siihen huumorilla kuittasin takaisin huomenta kakkonen ;).
Siinä kollega purnasi et ollaampa sitä itsevarmoina tänään. Kuittauksena huudahdin että pakko olla jos mielii tänään voittaa. Nooh aika vierähti ja saavuttiin  kisakeskukseen katselemaan muiden touhuja ja kuuntelemaan lisää kuitteja.



Ennen kisaa halusi Jo-lu pitää Honda cupin vetäjänä palaverin porukalla ensi vuoden kisoista. Ideoita tuli paljon hyviä. Ehkä eninten herätti huomiota kuhan korkea kerroin (2,5). Liikaahan se oli kun mittarajakin vain 45cm. Siitä saatiin aikaan oikeastaan aika hyvä kompromissi. Nostettiin kuhan kisamitta 48cm mutta kerroin säilyi entisellään.
Ihan meidän kisatuloksista olisi menneen kesän aikana uudistuksella pudonnut joka kisa 2-4 mittakuhaa pois. Sama kisatuloksena 3,5-7 kiloa vähemmän. Vaikutuksella tasoitetaan aika paljon erotusta haukea ajatellen. Toinen hyvä "uudistus" ehdotus allekirjoittaneelta joka ei kylläkään saanut oikeen tulta alle olisi ollut järvien kierrätys. Kierrätyksellä tarkoitan ajankohdan vaihto samoille kisajärville kun ne näkyy pysyvän vakiona vuodesta toiseen. Esimerkkinä vaikka Sotkamon kisa siirrettäisi vaikkapa neljänneksi osakilpailuksi eli tässä tapauksessa heinäkuun puolelle.Tällä muutoksella saataisi järven olemusta muutettua esimerkiksi Kalapaikkojen suhteen jotka menisi täysin uusiksi. Mihin se sitten kaatui…
Taitaa olla ne rutiinit muillakin kuin meidänkin venekunnalla Toisaalta on kuitenkin ihan järkevä suurimmalle osalle kun eivät todellakaan kerkiä/jaksa treenata niin säilyypähän jokin logiikka vuodesta toiseen. Palaverin lopuksi Jo-lu ilmoitti vetäytyvänsä vetäjän paikalta. Siinäpä pohdittiin uutta jatkajaa eikä siihen kyllä heti vastausta saatu asia jäi kuitenkin leijumaan.


Viimein oli startin aika ja porukka painoi plaanissa kohti kalapaikkojaan paitsi Sinttivintturit ja Team Nautico. Molemmat yritti pimittää loppuun asti kalapaikkansa ajelemalla ympäri Nuasjärveä. Saattoi siinä muut seurata ja nauraa poikien hurruuttelua ja huumorimieltä kun välillä pysähdyttiin muka kelkkoja levittelemään sitten jatkettiin ja taas...
Niinhän siinä loppujen lopuksi sitten kävikin kuten jo Jykke-papan kanssa ounasteltiinkin.Poikien eilisten treenien perusteella meillä oli kalapaikkana sama lahti ja sieltä lähes sama paikka.



Tässä vaiheessa rupesi hieman pelottamaan että pojat olisi vetäneet eilen meidän paikan ja ”pilanneet” samalla neitseellisen paikan treenatessaan. Me päätettiin jo viikkoa aiemmin pelipaikka ja jätettiin ihan tarkoituksella rauhaan etsien muualta kalapaikkoja ja ennen kaikkea seurattiin kalojen liikkumisia ihan ajatellen miten se vaikuttaa mahdollisesti tulevalla pelipaikalla. Rytmi säilyi koko viikon samana ja silläpä se oli hyvä fiilis kisa-aamuna ennen kuin pojat tuli samoille paikoille. Alku lähti sinttivinttureille poikkeuksellisesti nimittäin heti miten kala söi ja sumpun kannen saranat narisi tasaiseen tahtiin reilun kokoisista hauista ja joistain mitallisista kuhista. Parituntinen meni äkkiä katsellessa Silvanin ja Jykke-papan kepittäessä kaloja kovalla prosentilla ylös kunnes sitten hiljeni. Tässä vaiheessa alkoi hieman epäilyttää oliko vehkeet, taktiikka vai hiljainen kohta syynä hiljentymiseen? Eikä samalla Nauticon pois lähtökään plaanissa ”pelipaikalta” kyllä yhtään helpottanut valintaa.



Tiesin melkein poikien taktiikan että 20 kiloa paikalta ja vaihto. Totta kai siinä vaiheessa oletti että niillä on homma hanskassa ja siirtyvät seuraavaan 20 kilon paikkaan. Siinäpä sitä oltiin hetkessä tiukkojen valintojen edessä. meilläkin oli jotain 20 kiloa kalaa. Pitäiskö pelata samanlailla ja siirtyä tiedossa olevaan kohtalaisen tuntuiseen varapaikkaan toiselle puolen järveä pelaamaan poikien peliä. Päätettiin kuiteskin yhdessä tuumin jatkaa samoilla vehkeillä ja taktiikalla mutta vaihdetaan hieman paikkaa syvemmälle ”lahteen” josta tuli treeneissä hyvin kalaa tosin pienempää kuin ”ykköspaikalta” mutta mitallista siltikin. Taktisesta vedosta kerrankin oikea valinta heti ensimmäisellä yrityksellä. Kepit taipui ja mikä parasta oltiin aivan yksin alueella. Saatiin rauhassa kurvailla eikä tarvinnut peitellä linjojaan.

Puolessa välin kisaa Nauticon porukan kanssa vaihdettiin saldoja ja siinä selvisi että johdetaan reilulla viidellätoista kilolla mutta poijilla suurin hauki reilu kutonen. Samalla selvisi ettei pojat ollut saanutkaan kalaa ykköspaikalta kuin jotain kymmenen kiloa.

Meidän taktiset vedot oli aikasta ylivoimaiset poikiin nähden kerrankin. Hyvän olon tunne hiipi väkisinkin mieleen että jos nyt tällä vauhdilla jatketaan niin viimein haave pitäjänmestaruuteen olisi mahdollista.

Vauhdin ylläpitämisen lisäksi tavoiteltiin yli kutosen hauen ylittämistä vaihtamalla pari ison kalan vehjettä pyyntiin jos vaikka vielä suurin kalakin pokattaisi (suuruuden hullu idea). Eipä mennyt kauan kun keppi taipui hyvän näköisesti mutta ei riittävästi reilu nelonen kuiteskin. Homma jatkui ja puhelin soi kertoakseen jolulla olevan metrin hauki ja jollain vieläkin isompi jotain yhdeksän kilon kala. Pieni isku vyön alle omalle kohdalle mutta meillä oli varmasti kovin tulos silläpä sitä punnerrettiin melkein loppuun asti täysillä.

Aivan lopussa sitten hyvän olontunne valtasi ihan väkisin mielen kun tiesi sumpussa olevan kalaa jotain 50-55 kiloa kyllähän sen pitäisi riittää voittoon.

Rannassa vasta tajuttiin oikeastaan kalojen määrä. Niitähän oli paljon enemmän kuin arvattiinkin yllättäin. Järvellä tahtoo mennä aina arviot alakanttiin kun kiireellä sumppuun laitellaan vihkoon vain merkkinä lähin tasakilo ja mieluiten alaspäin. 


Hauet sopi just lihalaatikkoon kun kukkurilleen Silvan asetteli ja kuhatkin sopi nätisti S-marketin muovipussiin, samalla punnittiin kuhien painoksi 8 kiloa. Silvanin kalojen verestystä seuratessa kuultiin huhu jolulla olevan kuhia 15 kiloa ja siihen hauet päälle. Niinkö tässä taas kävi kerkesin jo mielessäni noitua. Aina joku tulee puskasta kuha säkkisän kanssa ja kiilaa ohi.

Puntari jonossa punnittiin moneen kertaan jolun hauet. Toivoa sopi että oispa jolulla haukea maksimissaan alle 25 kilon niin me voitettaisi.

Ensin punnittiin meidän saalis joista saldoksi kertyi haukea 45 kiloa ja kuhaa 8 kiloa joihin kerroin lisää 2,5 eli kuhista 20 kiloa ja kokonais-saldoksi karttui 64,830kg.

Jolun säkin punnitus kesti ja kesti tuntui suorastaan ikuisuudelle kun odotti tulosta jännittyneenä. Kuhia 15 kiloa niistä 37,5 kiloa kisatulosta kuten huhu kertoikin. Puntari kun oli vielä pieni sillä pystyi punnitsemaan maksimissaan kymmenen kiloa kerralla. Totta kai haukea oli sen verran että kolmeen osaan meni punnitus meni...



Loppujen lopuksi haukea oli hieman yli 20 kiloa. Voi sitä riemun tunnetta. Piti kammeta itsensä hieman syrjemmälle veneeseen istumaan ja pohtimaan miten tässä nyt näin kävi. Tuntui se niin uskomattomalle voittaa viimein haaveiltu Sotkamon pitäjänmestaruus ja vielä niinkin rajulla tuloksella ettei tarvinnut kenenkään selitellä.

Eroa kakkoseen 7 kiloa ja eroa kolmoseen jo 26,5 kiloa. Tämä päivä jää itselle historiaan lauseena... 

Voitoista makein”.


Kauden paras veto tärkeimpään paikkaan. Palkintojen jako meni pystejä vastaanottaessa. Ensin Honda cup 2007 mestaruus pytyt. Sitten Honda cup 2007 kakkosen pytyt Nikulan poppoolle kun pojat ei itse olleet paikalla. Sitten Kainuun piirimestaruus 2007 pytyt, Sotkamon pitäjänmestaruus 2007 pytyt ja lopuksi eninten haaveiltu kiertopalkinto pitänjänmestaruudesta. Taidettiimpa siinä jossain välissä voittorahojakin saada. Yhteensä erilaisia palkintopyttyjä saatiin 13 kappaletta sisältäen Nikulon poppoon pystit.

Tälläiseen menestykseen voisi vaikka tottuakin HI! Sijoitus 1. Tulos 64830gr.


sunnuntai 12. elokuuta 2007

Kalevalan taimen haukikisa Lentua

Lentuan revanssi aukesi aiemmin kuin arvasinkaan. Kalevalan taimen järjesti seurana omat haukikisat. Tuotot osallistumismaksuista ja kalojen myynnistä luonnollisesti seuralle. Seuralla on tavoite pyytää haukea mahdollisimman paljon pois järvestä ja istuttaa tilalle lähinnä pyyntikokoista taimenta.


Hieno idea mutta Lentuan suuri haukikanta rokottaa varmasti parhaan siivun istutuksista. Hiljaa hyvä tulee eihän Roomaakaan päivässä rakennettu jaksakaa vaan touhuamista kyllä se kiitos vielä tulee. Viimeksi Lentualla käytiin Honda cupin kisoissa silläpä se ajatti Kuhmoon yhden treenikeikan aiemmin viikolla. Tarkoitus oli etsiä Nikulan poppoon jälkiä Honda cupin kisa-ajoilta. Eipä ollut pojilla jäänyt enää haukia uimaan lehtosaaren nurkille.


Taktiikka löytyi kisaan helposti kun kopastiin ”Sotkamon tyylillä” tekniikkaa. Aika panostettiin enemmänkin kalapaikkojen etsimiseen pitkillä linjoilla. Treeneissä saatiin 5,5 tunnin aikana 24 haukea ja yksi ahven. Tulosta helposti 50 kiloa.



Kisa-aamuna oltiin hyvissä ajoin paikalla laittelemassa vehkeitä tikkiin kun alkoi pitäjän omia uistelijoita ilmaantumaan huuli pyöreänä suorastaan hieman kysyvän näköisenä et mitä nuo täällä tekee. Piti ihan varmistaa että saadaanko me Jykkepapan kanssa yleensäkään osallistua. Tottakai kuului vastaus Kalevalan taimen oli järjestänyt Nurmeksesta kalan ostajan ja tarvitsivat paljon kaloja myyntiin jotta saavat seuralle rahaa. Meillehän ne heti voitto paineet nakattiin ja sumppuun oikeen kahteen kertaan jäitä antoivat. Kertoivat että työ saatte kuulemma niin paljon kaloja.


Kippari kokouksessa kerrattiin nopeasti säännöt läpi ja sitten startattiin. Alku oli hieman tahmeaa kun kaloja karkaili heti tärpin jälkeisten potkujen jälkeen. Sehän kieli huonosta syönnistä ja sitähän se myös oli. Aiemmin viikolla treenatessa saatiin kalat lähes 100% kepityksellä kyytiin nyt oli eri meininki harmi vaan olisi saatu vielä huomattavasti raaempi tulos. Kalojen iskuun lisättiin hieman tarkkuutta ja varmistelua niin rupesi lähes kaikki kalat pysymään siiman päässä aina sumppuun asti.


Alkupäivästä saalistajan porukka soitteli ja kyseli meidän saalista. Heillä pari haukea totesin meillä olevan parikymmentä kiloa. Vieläkin huvittaa kun muistelee…

Pojilla jäi nimittäin puhelin päälle ja mulla oli bluetooth korvalla kuulin kun siellä veneessä kirottiin miten helvetti ne nyt jo saaneet 20 kiloa kalaa. Puhelu piti katkaista itse kun en rohjennus kuunnella enempää...HI!

Jykke-papan kanssa naureskellessa juttua saatiin vielä siiman päähän kisan suurin hauki 6,95kg. Hyvällä kepityksellä kala kyytiin ja veneessä tunnelma kattoon. Tuli sellainen fiilis että nyt ei pysäytä enää mikään. Eikä pysäyttänytkään...


Voitto tuli revanssista ja vieläpä ylivoimaisesti. Kakkosella 25 kiloa kolmosella 19 kiloa nelosella 18 kiloa. Meillä kisatuloksiin nähden ruhtinaaliset 51,5 kiloa. Kala oli yleisesti kyllä tavallista tiukemmassa tänä päivänä mutta erot saatiin selvitettyä kuitenkin.


Kylläpä oli mukava ajaa suu messingillä Sotkamoon hieno Kalevalan taimen kiertopalkinto mukana. Järvestä jäi jo ensimmäisellä kerralla kesällä hyvät muistot siispä siellä on tullut käytyä useamminkin pitkin syksyä. Isoja kaloja paljon ja taidettiimpa Jykke-papan kanssa kahdestaan syksyllä yhdellä reissulla rikkoa maaginen 100 kilon rajakin. Aikaa meni vain kuusi tuntia.

Onko raakapaikka?

Sijoitus 1. Tulos 51450gr. Lisäksi suurin kala 6950gr.Hauki

sunnuntai 29. heinäkuuta 2007

Kainuun vetouistelu Honda cup kuhakunkku


Viimeinen ja ratkaiseva Honda cupin osakilpailu oli enää jäljellä. Kisa mikä houkuttelee paljon veneitä ympärin suomenmaan koviakin pelimiehiä kisaamaan tosi hyvistä palkinnoista. Pääpalkintona 50hv Honda perämoottori yli 5kiloisesta kuhasta. Tämä jos mikä kiinnostaa kilpailijoita.

Kuten jo aiemmin mainitsinkin että meidän mestaruuteen tarvittiin Nikulan porukan epäonnistumista ja meidän hyvää onnistumista. Edellisen kisan jälkeen (Ii-järven) laskettiin leikillä teoriassa porukalla(molemmat kipparit) millaiset marginaalit pitäisi olla jotta voitto karkaisisi poijilta Sotkamoon eikä matkaisi Kempeleeseen. Realistisin vaihtoehto meidän kannalta olisi onnistuminen vähintään kuuden joukkoon ja että pojat jäisivät 13. sijan huonommalle puolelle. Aika heikot oli lähtö asetelmat mutta hyvinkin mahdolliset.


 


Kuhakunkku on aina ollut ratkaisevin kisa cupin pisteen jaon kannalta syystä että paikalla on tosi paljon veneitä jotka eivät cuppia kierrä esim. pitkien välimatkojensa tähden. Kaiken muun lisäksi kisassa on vielä 1,5 kertaiset pisteet sotkemassa pakkaa eikä tuo yhtään helpota kalojen niukkuuskaan.

Tuloksissa yksi kilon kuha meinaa sijoituksissa parhaillaan 15 pykälää ylemmäksi. Tästähän se sotku saadaan pisteen jaossa kun marginaalit on todella tiukkoja.

Kuin sitten loppujen lopuksi kävi?

Sinttivintturit uusi mestaruuden vuodelta 2005.  Marginaalina 1,5 pisteen ero siis sama suomeksi. Kempeleen pojat vetivät juuri sen kauden heikoimman tuloksen jäivät sijalle 18. Pisteitä heille siitä 7,5. Sinttivintturit saivat kuhaa juuri tarvittavaan kutos sijaan siitä pisteitä tarvittavat 25,5.

Honda cupissa kun lasketaan kokonaistulokseen viisi kisaa kuudesta. Meidän huonoin Nuasjärven räpistyksen "sääli" piste jäi pois kokonaispisteistä. Loppupisteisiin saatiin kasvua Kuha-kunkun 25,5 pisteellä eli yhteensä 108,5 pistettä. Kempeleen pojilta jäi kuha-kunkun pisteet heikoimmaksi ja kokonaissaldoksi jäi aiemmin tienatut 107 pistettä.

Miten tähän lopputulokseen päästiin?

Treeni jäi perjantai illaksi itse kisa-alueella. Treenattiin Lähinnä Sotkamossa etsiskellen ja kokeillen Kuhakunkku mielessä. Pari tuttua venekuntaa kertoivat Paltaselän meininkiä realiajassa Sotkamoon. Kisapäivää edeltävänä perjantaina lähdettiin Paavolan Tatun (Kuha-Tatu) kanssa kokeilemaan kolmea vihje paikkaa.




Taktiikka oli jo luotu kisaan valmiiksi jos ei kuhia löydy paikoilta niin Mieslahteen muiden sekaan poikien matka kisassa käy. Ensimmäinen paikka antoi heti mitta kuhan ja monta alamittaa ja taisipa toinenkin mitta eksyä hieman myöhemmin veneeseen. Paikalla esiintyi myös karkeampaa haukea. Heti tunnusti helpolta hyvältä paikalta jätettiin rauhoittumaan kisaa varten. Kakkospaikalle uistellessa kepitin pienen pienen hauen. Sitä irrottaessa ote herpaantui ja kala ravisteli kaksi koukkua väkäsiään myöten keskelle kämmentä. Hikihän siinä tuli kun yritti koukkuja varovasti irroitella. Toinen koukku lähti aika nätisti mutta toinen piti repäistä ”lihoinneen” kiireesti pois kun vielä pystyi. Pari vuotta sitten piti käydä KAKS:ssa irroittelemassa yhtä koukkua kun odotin liian pitkään siitä seurasi ns. ”kipurefleksi” sitten ei vaan pystynyt vaikka kuinka yritti. Siitä reissusta oppineena veneessä kulkee aina mukana kunnon kipulääkkeitä vastaavanlaisia tapahtumia varten jottei kalareissu keskeytyisi.



Kakkospaikka ja sen edus oli pettymys vaikka yritettiin mitä. Perjantai-ilta oli jo pitkällä ja oltiin kaukana kolmospaikasta. Päätettiin nostaa vehkeet ylös ja mennä vauhdilla viimeiseen paikkaan. Ajan säästämisen ja tuntemattoman matalikon vuoksi päätettiin pistää pyyntiin pelkästään neljä takilaa ilman kelkkoja. Niillä on sitten helppo säätää jos vaikka löytyykin matalampi kohta mitä merikortti antaa uskoa. Oulunjärvellä kun ei ole uskominen merikorttiin saati plotteriin. Paikalle saavuttuamme lähti heti peräkkäin kaikki takilat. Niistä mittakuhia kolme. Toinen kierros ja lisää kuhia. Kolmannella kierroksella Tatu väsytteli isoa haukea joka myöhemmin osoittautui molempien harmiksi kylkikalaksi. Paikasta tuli selkeä numero yksi kisaan ja kakkospaikkakin oli kilometrin päässä. Kerrankin oli hyvät ja selkeät kisa-asetelmat. Fiilis oli hyvä mutta itse kisa jää mulla väliin siitä hieman sekava olotila. Samalle viikonlopulle ajoittui Firman virkistäytymisreissu. Alun perin oli tarkoitus jättää koko kisa väliin kun alkuvuosi meni penkin alle. Rehellisesti sanoen en olisi uskonut pärjääväni Nuasjärven kisan jälkeen huonostikkaan mutta niin se vaan on. Kaikki on mahdollista siltikin vaikka asiat menee päin...

Asiat kun loksahtaa kohdalleen niin jälki on rumaa. Ii-järven voiton jälkeen homma meni todella vaikeaksi. Varakipparin titteliä kantoi Silvan ja sillä oli työkiireet päällä. Hieno idea oli että Silvan ja Tatu kävisivät vaikka miun veneellä tai sitten omallaan vetämässä kisat Varakipparin valtuuksin luonnollisesti. Sekään ei onnistunut kun Silvan ei kerkiäisi kisaan veneen kanssa kun työt painoi päälle. Päädyttiin lopulta ainoaan mahdolliseen ratkaisuun. Miehistöstä Jyri joutui ”uhrautumaan” ja jättämällä firman yhdistetyn asuntomessun ja Viron reissun väliin.



Jyri ja Tatu lähtivät ajelemaan Sotkamosta hyvissä ajoin Perspano yhdistelmällä kohti Paltamoa. Varakippari Silvanin työkiireet kesti melkein kisan alkuun asti mutta onneksi pojat oli hoitanut esivalmistelun. Itse kisa meni pojilla niin kuin Treeni antoi luvata. Kisapäivästä oon huono kertomaan kun en itse tosiaan ollut sen kauempana kuin jossain päin suomenlahtea mutta näin sen tiimin pitääkin toimia. Homma hoidetaan kotiin tavalla tai toisella tulos varmasti totta kai.

"Joukkue kun pelaa yksiin mestaruus on mahdollinen"


Vähän harmittaa Nikulan poppoon puolesta kun pojat veti koko vuoden tasaisesti kärjessä mutta sitten viimeisessä kisassa mahalasku. Hiipikö korvan taakse se kuuluisa hyvänolontunne? Vai rupesiko poikien puntti tutisemaan Sinttivinttureiden loppukirissä? (Nikulalle kuitti) HI!

Honda cup 2007 vuosi oli meille varsin tapahtuma rikas. Sotkamossa perusvetoa ehkä hieman heikompi siitä rangaistuksena elämäni selkäsauna Nuasjärvellä toisessa osakilpaillussa. Kolmannessa kisassa viides sija Lentualla minkä melkein voisi sanoa kolmanneksi sijaksi niin lähellä oli karanneet kalat (selittelyä). Vasta vuokin treeneissä aukesi oikeastaan hanat. Tuli sellainen helppo tunne. Siellä kisassa helpohko kolmas sija kunnes Ii-järvellä viimein voitto. Kuhakunkussa käytettiin sitten se ”pakollinen” tuurin osuus mitä oli huonosta alusta vielä hieman jäljellä;)


Jolun päälikönpalstalta lainaan viisaan kaskun:

Aikoinaan eräs huippugolffari sanoi:
Kun rupesin treenaamaan niin tuurikin parani”



Ennen oltiin vahinkomestareita mutta nykyään taidetaan olla Tupla vahinkomestareita! HI!

Sinttivintturit kiittää kilpailuvuodesta Kaikkia kanssakilpailijoita ja järjestäjiä loistavista kilpailuista. Erikoiskiitokset kuuluvat ehdottomasti Jouni ”Jo-lu” Lukkarille Cupin vedosta. Helppoa ei varmasti ole cupin vetäminen mutta koita sie jaksaa niin Honda cup jatkaa kasvua jatkossaki. Erikoiskiitokset myös Nikulan poppoolle loistavasta yhteistyöstä.


Kipparin kiitokset vakiomiehistölle: Marko Silvanille, Jyri Immoselle ja viimeisessä kisassa mukana olleelle Tatu Paavolalle. Kiitos pojat joukkueena tämä onnistui toistamiseen!


Sijoitus 6. Tulos 4480gr. Voittotulos: 7320gr.

lauantai 21. heinäkuuta 2007

Kainuun vetouistelu Honda cup Paltamo

Kisan piti olla alunperin ristijärven puolella viime vuotiseen tyyliin. Kylänmiehet oli kalastuskunnan kokouksessa päättäneet yksimielisesti että kisaa ei tule jos kuha on kisakala. Kainuulainen kateus?
Pelko ryöstökalastuksesta hiipi kylänmiehillä olan yli. Kymmenen vuoden päästä voi olla Ii-järvelläkin jokin troolin kaltainen ryöstöpyydys vetämässä kuhaa pois kun sitä on liikaa! Minne on hävinnyt muikku, siika ja haukikin? Mene ja tiedä mutta kuhaa minä ainakin syytän!


Kisat saatiin kuitenkin pystyyn Ii-järven Paltamon puolella (huom. eri kalastuskunta). Kisa-alue supistui yli puoleen ja potenttiaallinen alue vieläkin pienemmäksi. Hyvä niin ei jäänyt valinnan vaikeus kummittelemaan takaraivoon. Treeneissäkin löytyi selvä paikka kisaan. Käytiin kyllä koko kisa-alue läpi aina jokea myöten ajellen ja maisemia ihaillen.


Treeneissä saatiin 17 haukea ja 12 kuhaa. Suurin kuha 2,84kg antoi paljon uskoa suunniteltuun kisa-alueeseen.

Kisapäiväksi muodostui aurinkoinen tyyni kesäkeli se kieli meille heti kalojen olevan syvässä. Startin jälkeen oltiin Kempeleen poikien kanssa samassa syvässä jokisuvannossa kuhaa pyytämässä. Tyylilleen uskollisesti Kempeleläiset pyysivät heti alussa hyvän kaulan meihin. Taidetaan olla niin kuin meidän uusi vanha vetoauto Pajero hitaasti kiihtyvä mutta tappavan tasainen suorittaja.

Siinä se aika meni ihmetellessä poikien onnistumisia kuten vuokissa konsanaan. Palaverin paikka siitä pieni taktiikan vaihto levittäjiä vähemmäksi ja neljä takilaa kehiin ja samalla vaihdettiin Jykke-pappan kanssa paikkaa.


Silvanin kanssa meuhattiin kahta puolen venettä uistinta vaihtaen ja etsien oikeaa syvyyttä. meni tovi ja ruvettiin vaihtamaan paikkaa järvelle päin ja siitä se alkoi. Jokisuussa rysähti ensin lähti kahden kilon kuha takilasta heti perään nelosen kuha toisesta takilasta.


Sinttivinttureiden riemun huudot oli kuultu kaukana järvellä. Kalaa ihaillessa huomasin vielä kolmannen takilan lauenneen ja sieltä vielä kilon kuha kyytiin. Kymmenen minuuttia ja seitsemän kiloa kuhaa kisatulosta 17,5kg. Siinä laskettiin että nyt taitaa olla perämoottori kala kyydissä.
Veneessä tunnelma katossa tunnin verran kunnes kalan tulo hiljeni ja paikalle tuli hiljakseen Nautico poppoo pyörimään siinä seurattiin työn ohessa poikien väsytystä ja haavi heilahti.
Iso kuha oliko isompi kuin meillä heräsi heti epätoivoinen kysymys. Soitto poijille kuulemma 3,6kg arvatkaa vaan oliko vaikea uskoa…
Aika kului saatiin alamittoja ja taisi mittakin eksyä pakkiin kunnes taas Nauticossa siinä vieressä keppi taipui ja haavi heilahti. Iso kuha ei saatana nyt ne meni ohi… Soitto poijille tiukka tivaaminen paljonko nyt painaa? 3,8kg tämäkin kuha jäi meidän kuhaa pienemmäksi.


Alkoi vika tunti pienten pyynnin ohessa. Mittakalat oli jo pakissa rupesi tuntumaan voitolta puhelin keskustelujen jälkeen muttei vielä nuolaista ennen kuin virallista tahtoo aina joku puskasta yllättää.

Jännitti niin pirusti punnituksen aikaan kun huomasin ettei isoja saaliita ole kuin Nautico poppoolla ja kempeleen hurrikaanilla.

Voittohan siinä tuli ja suurimmasta kalasta palkinnoksi lisäksi oma Hondan perämoottori siis saatiin kaksi Hondaa lisäksi 30 cup pistettä sisältäen 5 extra pistettä suurimmasta kalasta. Sm-uistelun paikka alkoi varmistua ja cup voittoonkin teoreettinen mahdollisuus Kempeleläisten kustannuksella totta kai.


Täydellinen suoritus täydelliseen paikkaan sinttivinttureilta...

Sijoitus 1. Tulos 34400gr. Lisäksi suurin kala 4120gr. Kuha

-ST-

lauantai 7. heinäkuuta 2007

Kainuun vetouistelu Honda cup Yli-Vuokki

Yli-Vuokkiin oli helppo asennoitua kun viime vuotisen tuloksen pystyi vaan parantamaan eikä cupin heikko sijoituskaan paineita lisännyt.


Kempeleen jätti Nikula keksi et ei treenata ollenkaan kisa-alueella kun huomenna on kisa. Loistava idea kahdestakin syystä. Kalapaikat ei kärsisi ja treeni alue oli sillan väärällä puolen joka tuli muuten ”sattumalta” kisa-alueeksi ensivuonna. Puolivahingossa saatiin hyvä ennakkotreeni ensi vuotta ajatellen.
Treenit meni itse asiassa todella hyvin. Kisatulosta kepitettiin taas kerran 75 kiloa kertoimineen. Haukia 31 kpl kuhia 20kpl ja ahvenia 4kpl yhteensä 55 kalaa. Paineitahan se meinasi kisaan kasvattaa. Onneksi se oli kisa-alueen ulkopuolelta uskottelemalla itselleen sai rennon fiiliksen. Tosi asiassa taktiikka oli selvä ja väritkin tiedossa mutta paikka piti keksiä.


Treenipäivän päätteeksi jäätiin Vuokkiin mökkeilemään ”hurrikaanien” kanssa. Siinä iltaa istuessa pohdittiin taktiikoita ja parannettiin maailmaa.

Kisa-aamuna herätessä ukkonen mylvi ja vettä tuli taivaan täydeltä kovan tuulen kera ei lupaillut kyllä hyvää päivän kalasaaleille. Hiljaa mielessäni aattelin että 20kg perinteinen Vuokki kisan tulos jää rikkomatta voittajalla tänään että käykö tässä taas niin kuin viime vuonna. Vuokki kun osaa olla kaksinaamainen…


Aamu vierähti ja startti tapahtui, pikku siirtymä ja vehkeet ulos eilisen taktiikan mukaan. Hiljaista oli alku. Kempeleen jätti soitteli aika tiheään saaneensa kuhia ja haukia. Pidettiin äkkiä pikapalaveri porukalla, mitä tehdään luotain piirsi syvään sinne siis. Alkoi kalasumpun saranat narisemaan. Ukkonenko vai mikä liene oli kalat ajanut eilistä huomattavasti syvempään veteen ja sehän meille passasi. Silvan veivasi oikealla puolen ja Jykke-pappa vasemmalla Kaloja tasaiseen tahtiin ja saatiin viimein kempeleen porukka tuloksissa kiinni. Sitten rysähti 3,3kg kuha kyytiin ja tunnelma kattoon hetken jo haaveiltiin perämoottorin arvoisesta kalasta. siihen perään pari mittaa lisää.

Hymyillytti kunnes ”kyykytys” puhelu tuli. Selvisi Nautico venekunnan tulos oli meinaan paljon kovempi kuin meidän ja kaiken lisäksi vedettiin rinnakkain samoilla paikoilla. loppukiri tuotti pari kalaa ennen punnitusta. Nyt sentään ilkesi seistä muiden seassa ei niin kuin viime vuonna ”vain kaksi kalaa” tuloksella.


Nautico venekunnan kassi oli isompi kuin meillä muttei kuitenkaan niin iso mitä huhu antoi pelätä. Hyrynsalmen ukot tuli vähän niin kuin puskasta. meillä ei ollut mitään tietoa heistä ja niille meni myös palkintokone suurimmalle kalalle tässä tapauksessa kuha 4480gr. Todella komea kala vai pitäiskö sanoa rumakala niin kuin merikrontti.

Kisassa saatiin Haukia 10 kpl ja kuhia 20kpl ja niistä kertyi 38,5 kiloa joka sitten oikeutti hienoon kolmanteen sijaan.

Päivän tulos antoi cupin kannalta mahdollisuuden päästä neljän joukkoon kamppailemaan sm-paikasta Inarille. Lopputuloksissa ilahduttavinta Sotkamon menestys…
Kolmen joukossa voittaja ja me kolmantena niin kuin aina, kun herra niskalaukaus voittaa.

Pankaapa muuten merkille...

Sijoitus 3. Tulos 38500gr. Voittotulos: 44300gr.

-ST-

sunnuntai 17. kesäkuuta 2007

Kainuun vetouistelu Honda cup Kuhmo Lentua

Kolmas osakilpailu käytiin uudella järvellä nimeltään Lentua. Järvi missä kuhmolainen kaima tuumasi ettei alamittaisten kanssa tarvii pelehtiä kun kala on karkeaa. Hieman kyllä epäilytti reilut lupaukset ollaanhan sitä sentään sinttivinttureita mutta tottahan se kaima puhui. Asia saatiin todeta heti lauantaina päivää ennen kisaa kun treenaamassa oltiin kuten monet muutkin. Ensimmäistä kertaa kalassa koko järvellä ja heti kisatulosta 72-75 kiloa.


Tässäpä se sitten ehkä olikin heikompi kisatulos. Kisassa oltiin samoilla paikoilla uudestaan. Taidettiin treenata treeneissä legendaarisesti paikka pilalle? Onneksi Lentuassa tuntuu olevan kalaa paljon ja todella karkeaa.


Kisasaldoksi saatiin 33 haukea sekä 8 ahventa mutta keskipaino putosi reilut puoli kiloa per kala treenin saldosta. Silloin saatiin 31 haukea ja 6 ahventa ja kisapainoa 17 kiloa enemmän. Itse asiassa kisatulos yllätti meidät positiivisesti kun luultiin että kalaa on sumpussa jotain 45 kiloa. Jälkikäteen jäi harmittamaan monta karkuutusta yksikin niistä olisi riittänyt nostamaan meidät kolmen joukkoon mutta mutta karkuutukset kuuluu pelin henkeen ja niitä on turha spekuloida kun niitä sattuu aivan varmasti jokaiselle venekunnalle enemmän ja vähemmän.


Voittotuloksesta ei jäänyt epäselvää (79520gr) eroa kakkoseen 16 kiloa ja senkin tuloksessa melkein 10 kilon kerroin lisä. Kaimalla oli kuha 3,8kg (kerroin 2,5). Meillä meni kisapäivä oikeastaan kuunnellessa teräsbetonin taivas lyö tulta tunnaria kun miesporukka Kempeleestä soitteli koko päivän saatuja kaloja. Viimeinen nitkahdus meille tuli soittoon

”moro karkasi just vitonen mutta saatiin kuitenkin kolme nelosta…” 

Ei kait siinä, pojilla oli homma hanskassa Lehtosaaren kuppeessa. Hallussa se oli jonkin aikaa saalistajankin porukalla Taipaleenlahden suulla. Huhun mukaan saivat heti alussa 50kg kisakalaa sitten loppupäivä vetouistelua. HI! Pistäkää kanssakilpailijat paikka merkille voi olla hyvä ässä ensivuonna.

Sijoitus 5. Tulos 58440gr. Voittotulos: 79520gr.

sunnuntai 10. kesäkuuta 2007

Kainuun vetouistelu Honda cup Kajaani Rehja/Nuasjärvi

Elämäni selkäsauna voisi olla otsikkona. Tästä on selvästikkin vieläkin vaikeaa kirjoittaa. Viime vuoden onnistuminen (3-sija) antoi uskoa paikkaan.


Treeni keikat oli ihan hyviä ja lupailivat laskennallisesti 50 kilon tuloksia siis viime vuoden voittotulos menisi teoriassa rikki. Mitä sitä…
Eihän sekään olisi riittänyt kuin viidenteen sijaan. Tulokset oli todella rajuja. Voittaja 87kg kakkonen 69kg kolmonenkin 61kg. En tiedä…

Tämä kisa meni penkin alle ehkä kolmestakin syystä. Ensinnäkin tuo ”kaavoihin kangistuminen” aina vanhoille paikoille. Kisatreenissä pitäisi ajaa koko järvi ympäri kerran eikä vaan ne vakiopaikat ja sitten tehdä analyysia mistä lähti parhaiten. Toisena munauksena ”Uskon asia” Niinkin monta kertaa kun on tullut käytyä Nuasjärvellä kalassa pitäisi jo toisella ajulla hoksata ettei lähde eikä jäädä pyörimään uskoen kyllä se kohta lähtee…

Kolmas ehkä suurin munaus oli tuulen suunnan aliarvioiminen. Alkukesästä vain pintavesi on yleensä lämmintä. Tässä tapauksessa on tuulen suunnalla todella paljon merkitystä. Nytkin tuuli aiemmin viikolla viisi päivää luoteesta 4-6 m/s. työntäen lämpimän veden tuulen alle lahtiin. Siellähän se kuhan perkele sitten aktivoitui huippu syönnille. Tämmöinen perus moka jäi huomioimatta tietenkin kun sitä oli kotikentällä kaavoihin kangistunut ja uskoi paikkaansa PRKL.

Ei tarvinne kuin peiliin taas kerran katsoa!

Niin ja kirjoittihan se jolukin päällikön palstalla voitto ennustetta 50-60kg omien treenien perusteella, kuitenkin maaginen 80 kilon raja saattaa jäädä rikkomatta.


Hokki veneen porukka rikkoi vielä senkin ennusteen seitsämällä kilolla. Ison cabinin kerrottiin pyörineen petäjäniemi-täiniemi akselilla. Poikien nälkä oli näköjään lähes rajaton. Olivat Sotkamossa kakkosena ja nyt aivan ylivoimainen voitto. Rumaa jälkeä Kajaanin poijlta ei voi muuta sanoa. Kisan voisi omalla kohdalla luonehtia yhdellä lauseella:

"kuhaa tässä olisi pitänyt vetää eikä haukea"

Kisapäivän saldoksi tuli 40 haukea ja 8 kuhaa. Se siitä hauen vedosta...

Sijoitus 22. Tulos 21360gr. Voittotulos: 87050gr.

sunnuntai 3. kesäkuuta 2007

Kainuun vetouistelu Honda cup Sotkamo Sapso/Kianta

Vuosi alkoi perinteisesti Sotkamon osakilpailulla. Heti sen huomaa kun on kotikentällä kisa. Vaikeutta paikan valinnan suhteen eikä kyllä meinannut selkeää taktiikkaakaan löytyä kala sieltä kala täältä. Viimeinen treenipäivä ennen kisaa onnistui ja antoi hyvän ja vahvan fiiliksen kun treeni vauhti lupaili laskennallisesti +50kg tulosta kisaan mikä on kyllä Sotkamossa sellaista herkkua että oksat pois.


Kisassa saatiin Silvanin kanssa kahdestaan ihan kivasti kalaa vaikka kyseessä olikin kuuden kepin kisa mutta niinhän siinä sitten kävi. Treeneihin jäi isoimmat kalat ja kisaan pienimmät kalat kuten Sotkamossa on tapana käydäkkin sinttivinttureille siis aina. Jokohan ensivuonna onnistuisi? Kait se on se imagon kirous. Pitäisikö muuttaa nimi esim. Jättivinttureiksi niin taipuisiko kepit paremmin isoista kaloista kisoissa? Päivän aikana saatiin 33 haukea 5 kuhaa ja 4 ahventa siis yhteensä 42 kalaa ja kisatulokseksi ”ruhtinaalliset” 17 kiloa voi voi...

Positiivista päivässä oli että kalapaikkoja oli paljon ja niitä vaihdettiinkin useasti mutta ei vaan kisamittaa saatu oikein millään opilla. Yleensä meillä on ollut ongelmana jäädä samalle paikalle jykertämään eikä älytä tai paremminkin uskolleta vaihtaa paikkaa.


Sotkamossa 20 kiloa kisatulosta on yleensä riittänyt aika korkealle mutta tästä kisasta eteenpäin rimaa saa hivuttaa jo 25 kilon paremmalle puolelle. Sen verran on taito vuodessa kasvanut venekunnilla. Voitto tuloksen marginaali on yleensä vielä viitisen kiloa parempi. Nyt voittajat kepitti reilut 33 kiloa.

Onneksi voitto tuli sentään oman kylän miehille. Miehet Busterista lappian tarroin varustettuna uskoivat paikkaansa lujasti, niin lujasti että Kuha-Tatu ja Hakki-kipe saivat sen kruununkin.


Kauniille naaras hauelle oli painoa karttunut 6,92kg. Mikä oikeutti voittoon ja kahteen palkinto perämoottoriin merkiltään vielä Honda tottakai.

Vuoden 2004 ”cuppimestari” Hyrynsalmelta sanoi kerran viisaasti: ”voitto vaatii lähes aina kruunun” Siis sen ison kalan jolla sitten viimeistellään kisatulos. Esimerkkinä kruunun tärkeydestä vois heittää Kiantapohjan uusinta voitto jäi tänä vuonna Hokki veneeltä vaivaisen 5 kilon päähän. Voisi melkein analysoida ”Hyrynsalmen viisaan miehen” sanoin kruunua vaille nappisuoritus. HI!

Sijoitus 9. Tulos 17110gr. Voittotulos: 33560gr.