Viimeinen ja ratkaiseva Honda cupin osakilpailu oli enää jäljellä. Kisa mikä houkuttelee paljon veneitä ympärin suomenmaan koviakin pelimiehiä kisaamaan tosi hyvistä palkinnoista. Pääpalkintona 50hv Honda perämoottori yli 5kiloisesta kuhasta. Tämä jos mikä kiinnostaa kilpailijoita.
Kuten jo aiemmin mainitsinkin että meidän mestaruuteen tarvittiin Nikulan porukan epäonnistumista ja meidän hyvää onnistumista. Edellisen kisan jälkeen (Ii-järven) laskettiin leikillä teoriassa porukalla(molemmat kipparit) millaiset marginaalit pitäisi olla jotta voitto karkaisisi poijilta Sotkamoon eikä matkaisi Kempeleeseen. Realistisin vaihtoehto meidän kannalta olisi onnistuminen vähintään kuuden joukkoon ja että pojat jäisivät 13. sijan huonommalle puolelle. Aika heikot oli lähtö asetelmat mutta hyvinkin mahdolliset.
Kuhakunkku on aina ollut ratkaisevin kisa cupin pisteen jaon kannalta syystä että paikalla on tosi paljon veneitä jotka eivät cuppia kierrä esim. pitkien välimatkojensa tähden. Kaiken muun lisäksi kisassa on vielä 1,5 kertaiset pisteet sotkemassa pakkaa eikä tuo yhtään helpota kalojen niukkuuskaan.
Tuloksissa yksi kilon kuha meinaa sijoituksissa parhaillaan 15 pykälää ylemmäksi. Tästähän se sotku saadaan pisteen jaossa kun marginaalit on todella tiukkoja.
Kuin sitten loppujen lopuksi kävi?
Sinttivintturit uusi mestaruuden vuodelta 2005. Marginaalina 1,5 pisteen ero siis sama suomeksi. Kempeleen pojat vetivät juuri sen kauden heikoimman tuloksen jäivät sijalle 18. Pisteitä heille siitä 7,5. Sinttivintturit saivat kuhaa juuri tarvittavaan kutos sijaan siitä pisteitä tarvittavat 25,5.
Honda cupissa kun lasketaan kokonaistulokseen viisi kisaa kuudesta. Meidän huonoin Nuasjärven räpistyksen "sääli" piste jäi pois kokonaispisteistä. Loppupisteisiin saatiin kasvua Kuha-kunkun 25,5 pisteellä eli yhteensä 108,5 pistettä. Kempeleen pojilta jäi kuha-kunkun pisteet heikoimmaksi ja kokonaissaldoksi jäi aiemmin tienatut 107 pistettä.
Miten tähän lopputulokseen päästiin?
Treeni jäi perjantai illaksi itse kisa-alueella. Treenattiin Lähinnä Sotkamossa etsiskellen ja kokeillen Kuhakunkku mielessä. Pari tuttua venekuntaa kertoivat Paltaselän meininkiä realiajassa Sotkamoon. Kisapäivää edeltävänä perjantaina lähdettiin Paavolan Tatun (Kuha-Tatu) kanssa kokeilemaan kolmea vihje paikkaa.
Taktiikka oli jo luotu kisaan valmiiksi jos ei kuhia löydy paikoilta niin Mieslahteen muiden sekaan poikien matka kisassa käy. Ensimmäinen paikka antoi heti mitta kuhan ja monta alamittaa ja taisipa toinenkin mitta eksyä hieman myöhemmin veneeseen. Paikalla esiintyi myös karkeampaa haukea. Heti tunnusti helpolta hyvältä paikalta jätettiin rauhoittumaan kisaa varten. Kakkospaikalle uistellessa kepitin pienen pienen hauen. Sitä irrottaessa ote herpaantui ja kala ravisteli kaksi koukkua väkäsiään myöten keskelle kämmentä. Hikihän siinä tuli kun yritti koukkuja varovasti irroitella. Toinen koukku lähti aika nätisti mutta toinen piti repäistä ”lihoinneen” kiireesti pois kun vielä pystyi. Pari vuotta sitten piti käydä KAKS:ssa irroittelemassa yhtä koukkua kun odotin liian pitkään siitä seurasi ns. ”kipurefleksi” sitten ei vaan pystynyt vaikka kuinka yritti. Siitä reissusta oppineena veneessä kulkee aina mukana kunnon kipulääkkeitä vastaavanlaisia tapahtumia varten jottei kalareissu keskeytyisi.
Kakkospaikka ja sen edus oli pettymys vaikka yritettiin mitä. Perjantai-ilta oli jo pitkällä ja oltiin kaukana kolmospaikasta. Päätettiin nostaa vehkeet ylös ja mennä vauhdilla viimeiseen paikkaan. Ajan säästämisen ja tuntemattoman matalikon vuoksi päätettiin pistää pyyntiin pelkästään neljä takilaa ilman kelkkoja. Niillä on sitten helppo säätää jos vaikka löytyykin matalampi kohta mitä merikortti antaa uskoa. Oulunjärvellä kun ei ole uskominen merikorttiin saati plotteriin. Paikalle saavuttuamme lähti heti peräkkäin kaikki takilat. Niistä mittakuhia kolme. Toinen kierros ja lisää kuhia. Kolmannella kierroksella Tatu väsytteli isoa haukea joka myöhemmin osoittautui molempien harmiksi kylkikalaksi. Paikasta tuli selkeä numero yksi kisaan ja kakkospaikkakin oli kilometrin päässä. Kerrankin oli hyvät ja selkeät kisa-asetelmat. Fiilis oli hyvä mutta itse kisa jää mulla väliin siitä hieman sekava olotila. Samalle viikonlopulle ajoittui Firman virkistäytymisreissu. Alun perin oli tarkoitus jättää koko kisa väliin kun alkuvuosi meni penkin alle. Rehellisesti sanoen en olisi uskonut pärjääväni Nuasjärven kisan jälkeen huonostikkaan mutta niin se vaan on. Kaikki on mahdollista siltikin vaikka asiat menee päin...
Asiat kun loksahtaa kohdalleen niin jälki on rumaa. Ii-järven voiton jälkeen homma meni todella vaikeaksi. Varakipparin titteliä kantoi Silvan ja sillä oli työkiireet päällä. Hieno idea oli että Silvan ja Tatu kävisivät vaikka miun veneellä tai sitten omallaan vetämässä kisat Varakipparin valtuuksin luonnollisesti. Sekään ei onnistunut kun Silvan ei kerkiäisi kisaan veneen kanssa kun työt painoi päälle. Päädyttiin lopulta ainoaan mahdolliseen ratkaisuun. Miehistöstä Jyri joutui ”uhrautumaan” ja jättämällä firman yhdistetyn asuntomessun ja Viron reissun väliin.
Jyri ja Tatu lähtivät ajelemaan Sotkamosta hyvissä ajoin Perspano yhdistelmällä kohti Paltamoa. Varakippari Silvanin työkiireet kesti melkein kisan alkuun asti mutta onneksi pojat oli hoitanut esivalmistelun. Itse kisa meni pojilla niin kuin Treeni antoi luvata. Kisapäivästä oon huono kertomaan kun en itse tosiaan ollut sen kauempana kuin jossain päin suomenlahtea mutta näin sen tiimin pitääkin toimia. Homma hoidetaan kotiin tavalla tai toisella tulos varmasti totta kai.
"Joukkue kun pelaa yksiin mestaruus on mahdollinen"
Vähän harmittaa Nikulan poppoon puolesta kun pojat veti koko vuoden tasaisesti kärjessä mutta sitten viimeisessä kisassa mahalasku. Hiipikö korvan taakse se kuuluisa hyvänolontunne? Vai rupesiko poikien puntti tutisemaan Sinttivinttureiden loppukirissä? (Nikulalle kuitti) HI!
Honda cup 2007 vuosi oli meille varsin tapahtuma rikas. Sotkamossa perusvetoa ehkä hieman heikompi siitä rangaistuksena elämäni selkäsauna Nuasjärvellä toisessa osakilpaillussa. Kolmannessa kisassa viides sija Lentualla minkä melkein voisi sanoa kolmanneksi sijaksi niin lähellä oli karanneet kalat (selittelyä). Vasta vuokin treeneissä aukesi oikeastaan hanat. Tuli sellainen helppo tunne. Siellä kisassa helpohko kolmas sija kunnes Ii-järvellä viimein voitto. Kuhakunkussa käytettiin sitten se ”pakollinen” tuurin osuus mitä oli huonosta alusta vielä hieman jäljellä;)
Jolun päälikönpalstalta lainaan viisaan kaskun:
”Aikoinaan eräs huippugolffari sanoi:
Kun rupesin treenaamaan niin tuurikin parani”
Ennen oltiin vahinkomestareita mutta nykyään taidetaan olla Tupla vahinkomestareita! HI!
Sinttivintturit kiittää kilpailuvuodesta Kaikkia kanssakilpailijoita ja järjestäjiä loistavista kilpailuista. Erikoiskiitokset kuuluvat ehdottomasti Jouni ”Jo-lu” Lukkarille Cupin vedosta. Helppoa ei varmasti ole cupin vetäminen mutta koita sie jaksaa niin Honda cup jatkaa kasvua jatkossaki. Erikoiskiitokset myös Nikulan poppoolle loistavasta yhteistyöstä.
Kipparin kiitokset vakiomiehistölle: Marko Silvanille, Jyri Immoselle ja viimeisessä kisassa mukana olleelle Tatu Paavolalle. Kiitos pojat joukkueena tämä onnistui toistamiseen!
Sijoitus 6. Tulos 4480gr. Voittotulos: 7320gr.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti