Kauden viimeinen kisa on nyt kisattu. Enää ei tarvii miettiä kisajuttuja uistellessa. Ihana vapaus mitä on jo hieman kaivannutkin. Ei kisoissakaan vikaa ole, kun vaan pärjää, mutta se työ mitä sen eteen tekee vie ajoittain maun rakkaasta harrastuksesta. Tänä vuonna on onnikin ollut hyvin myönteinen meidän tiimille, kun vielä viimeisessä koitoksessa pokattiin Sotkamon pitäjän mestaruus ja samalla Kainuun piirimestaruus HI!
Kuin tähän päästiin...
Nuasjärvi on ollut itsellä tämän kesän hieman boikotissa. Pari ison kalan karkuutus reissua ym. kalusto tappiota en yleensä niele kovin pitkään vaan nostan "kytkintä" muille maille. Tähän PM-kisaan tuli oikeastaan kolme treenireissua. Ensimmäisellä reissulla viikkoa ennen perusvedolla oletetut pelipaikat läpi. Pari päivää ennen kisaa perjantaina yksinään surffailin kyytiin hauet 6,84kg ja 6,00kg sekä läjän hieman pienempiä mutta reilusti mitallisia kaloja. Kaikki näytti niin hyvältä että viime vuoden voitto tulos 65 kiloa voisi mennä kisassa rikki.
Puuttuiko luontoäiti kuvioihin? Väitäisimpä näin! Lauantaiksi tuuli kääntyi reilut 90 astetta joka hävitti kalat niin itseltä kuin muiltakin. Päivän saldoksi jäi päällimmäiseksi mieleen karut kalusto tappiot ja samalla mietin kisan tuloksen putoavan alle 45 kilon tasoon...
Kisa aamu valkeni viileänä ja sumuisena. Kisapaikalle ajaessa valkattiin värejä ja mietittiin taktiikkaa mahdollisen sumun varalle. Hetki ennen starttia satamassa sumu katosi ja paljasti peili tyynen järven selän. Jotta peli ei menisi liian helpoksi niin aurinkokin paistoi niin kuin ennen vanhaan ja samalla satamassa viljeltiin kainuulaista huumoria porukan kesken.
Startissa lähdettiin piikkipaikalta täysillä kohti Lehtosaarta ideana hölmöt hauet kyytiin ja siitä seuraavaan paikkaan ja seuraavaan...
Paikalla oltiin hieman yllätäin yksin, vaikka kaikki näkyi treenatessa käyvän pelipaikalla kopasemassa kaloja. Treeneissä sain paikalta pelkästään hyvän
kokoista haukea, mutta nyt paikalla söi myös kuha perskeles vieköön. Ensimmäiset 1,5 tuntia ja säkki olikin 15-20 kiloa painava. Sitten hiljeni...
Reilun parin tunnin väännön ja ihmettelyn jälkeen naurettiin jo että hävitään kuin "akat" koko homma kun ei edes alamittaa tule kunnolla. Meidän isku lausehan on pientä ja paljon. Vehkeitä vaihdeltiin koko helevetin ajan eikä siltikään lähtenyt. Vika oli varmasti paikassa? Vaihdettiin paikkaa tutuille sensseille ja sitten keppi taipui. Haukea ja kolmen mittaista kuhaa solkenaan. (lakimittaa, ravintolamittaa ja kisamittaa).
Viimeiset 1,5 tuntia ja saldoksi 15-20 kiloa lisää kalaa pukille. Eikä tässä vielä kaikki... Hätäisiäkö kun ollaan niin lähdettiin liian aikaisin pois kohti satamaan, siispä tehtiin lopussa vielä yksi peliliike Arvin kulmassa (kisakeskuksen kuppeessa). Pistettiin vehkeet vielä vartiksi pyyntiin muiden hätäisten ajaessa satamaan vierestä. Kyllä siinä porukka silmät pyöreänä katselivat kun vielä haavia heilautettiin 1,5 kilon hauen kunniaksi loppusuoralla...HI!
Puntari jonossa huomasi kyllä heti miten surkeaa on ollut kalantulo tänään.
Sittempä rupesi oikeastaan hävettämään kun meidän voitto tulos melkein puolet kovempi kuin kakkosella saati kolmosella. Suurinkin kala meni "oman tiimin miehille" eli Kainuun kalamatkan poijat pokkasi hulppealla ponttooniveneellä karvan vajaan kasin todella vaikeana päivänä! Hatun noston paikka poijat...
PS. Joku oli epäillyt että meillä oli edellisenkin päivän kaloja sumpussa.
Ei muuten ollut. Silvan ja Jykke-pappa kisaili vaan keskenään paremmuuttaan...;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti