Avoin Kainuun piirimestaruus Kajaani, Rehja

Niin se arki vaan äkkiä tuli...

Nooh palataampa heti hieman ajassa taakse päin. Ennen kisaa aiemmin viikolla käytiin kollega Tatun Paavolan kanssa (mies mikä veti kakkoseksi) kaksi treeni reissua. Taisi olla Tiistai kun käytiin kovassa tuulessa kopasemassa pari linjaa mitä pystyttiin edes vähän ajamaan. Ilta vedon saldoksi karttui reilut kymmenen kiloa kisakalaa. Keikkahan ei tyydyttänyt sitten alkuunkaan ja silläpä sitä hyökättiin perjantaina uudestaan heti puolen päivän jälkeen treenailemaan. Pitkien linjojen ja parin taktisen vaihdon  jälkeen päästiin kuin päästiin kartalle tuolle "mystiselle" Rehjalle... 

Päivän saldoksi kun karttui hieman vajaat 40 kiloa kalaa sisältäen neljä mitta kuhaa. Sittenpä sitä lauantaina tulikin käytyä Kiantajärvellä kopasemassa isompaa haukea ja sainkin pari...:)

Sunnuntai eli kisa-aamu olikin pian edessä ja matka taittui perspanolla (mitsubishi pajero vuodelta -88) kohti Kajaania Jykkepapan kanssa kahdestaan. Silvanin Markolla tuntui olevan niin paljon muuttokiireitä ym. kotihommia rästissä että joutui mies missaamaan nämä karkelot ja ymmärtäähän tuon. Siinäpä se matka taittuikin kun muisteltiin aiempia harvoja Rehjan kokemuksia. Ei ollut hääviä silloin kun muisteltiin sitä yhtäkin Suvi veneen aikaista toilailua jolloin puntarille asti taisi yltää vain pari kiloa haakea. 

Satamaan saavuttua naureskeltiin vielä että tässä kisassa pitäisi päästä kympin sakkiin helposti mutta kipparikokouksessa rupesi jo hieman pahan enteisesti huolestuttamaan kun paikalle raahautuikin tupla määrä venekuntia uhmaamaan piiripytyistä ja tulevaa koiran ilmaa.

Hetki tuosta oltiinkin pikaisen siirtymisen jälkeen treeneissä hyväksi paikaksi osoittautuneessa lahdessa kepittämässä haukea kyytiin. Heti alkuun saatiin kolme mittaa ja sitten hiljeni.  

Kollega Paavola(t) jolla "vahvistuksena" Kempeleen jätti löysi kuha taktiikan ja poijathan soitti että nyt rytisee ja niimpä sitä myökin ruvettiin välittömästi kuhan pyyntiin poikien viereen. Jos arvon lukija raadista löytyy sellaisia ihmisiä jotka nauttii maksimaalisesta kisapuristuksesta niin teidän olisi pitänyt olla tunnin verran Sinttivinttureiden veneessä!!!

Ai miksikö?

Siis mikään ei ota niin paljoa pannuun kun toinen kelaa vieressä koko ajan kalaa kyytiin ja itsellä ei tapahdu mitään siis ei mitään...PRKL Kalaahan siinä oli mutta yksinkertaisesti oli pakkoa lähteä pois häntä koipien välissä. Tuossa nöyryytyksessä se meidän pakka menikin sitten sekaisin. Koko ajan oltiin menossa hauen perään uudestaan mutta mutta toisen onnistuminen "tietyllä taktiikalla" antoi sellaisen apinan selkään että ei pystynyt vaihtamaan taktiikkaa. Onneksi Mr.Pikeman Kalamatkojen veneestä soitteli vitosen hauesta...:) 

Tuo soitto oli meille elin tärkeä kun viimein tajuttiin massakisan mahdollisuuden karanneen ja että ainut lohtu tähän surkeaan päivään on suurimman kalan raha että kiertopalkinto. Pikaisen kahden miehen palaverin tuloksena vedessä oli ison kalan vehkeen sitä isoa varten...HI! 

Eipä mennyt kauan kun laidasta rämähti siihen malliin että nyt on iso kiinni! Melkein heti kala kävi pinnassa näyttämässä mahtavan pyrstönsä ja sen jälkeen lähti siimaa ulos reilut kolme kymppiä... Hiljaa puhuttiinkin että onko kympin kala häh? Kalaahan ei saatu yhtään veneeseen päin vaan päinvastoin koko ajan meni ulospäin. Eipä siinä oikeen muu auttanut kun siivota vehkeet toiselta puolen ja käydä hakemassa kala kyytiin mutta eihän sitä siltikään saatu vaan jouduttiin ajamaan kaksi isoa kehää kalaa kiertäen rinkiin jotta se väsyisi. Loppu vaiheilla eli siinä 12 minuutin väsytyksen jälkeen nähtiin että iso on kala ja pellin yksi koukku silmäkuopasta kiinni HUPPAHEI

Pienen lisä jännityksenhän tuo näky toi ja oltiinkin jo "luovuttanut" kalan saannin suhteen mutta niin se Jykke-pappa maltilla kalan sai haavin luo mie haavasin huudon säestämällä laidan paremmalle puolen...HI!

Naurattaa vieläkin miten äkkiä tainutettiin kala ettei karkaa kuten yksi reilu mitta hauki hyppäsi mittalaudalta takaisin järveen. Huvittavinta tuossa

pienessä kalassa oli se että se otettiin alunperin haavilla veneeseen ettei

karkaa...HI!

Niin se isomus painoi "pyöriänä" 8,84 kiloa...:) Loppu aika yritettiin kaivaa sen iso siskoa mutta turhaan ja niimpä tuo ainukainen jäikin tuurinkalan maineeseen...;)

Pienet oli marginaalit tässä kisassa. Piirimestaruus meni Moilanen & Ruotsalaiselle 300 gramman erolla Paavolaan... Kolmanteen sijaa tuli eroa kuitenkin reilusti mutta sen jälkeen tiukkaakin tiukempaa... Sen verran meillä oli kuitenkin tuuria että voitettiin se suurimman kalan palkinto aika kirkkaasti...HI!

Jälkikäteen on helppo sanoa että oikeasti pärjätäkseen ei olisi meidänkään tarvinnut kuin pikkasen aiemmin aloittaa "karkean pyynti" tai siirtyä oikeasti massanpyyntiin niin olisi oltu ehkä korkialla mutta ei tuona päivän osannut niin ei ja hyvä niin...:)

Sinttivintturit onnittelee tällä kertaa voiton napanneita Moilanen & Ruotsalainen venekuntaa, kakkosia, kolmosia ja itse asiassa kaikkia osallistuneita ja kiittelee Paavolaa & kalamatkojen poikia hyvästä piip piip...;)

  

Sijoitus 8. Tulos 14120 pistettä. Voittotulos: 33035 pistettä. Tulokset