lauantai 29. elokuuta 2009

HONDA CUP Kajaani,Oulujärvi

Hmm... Mitenkäköhän tämän nyt kirjoittaisinkaan kun sattui jo kolmas peräkkäinen Honda cup mestaruus ja kaiken kaikkiaan jo neljäs laatuaan. Kotimatkalla eilessä illalla vitsailtiinkin jo ettei tuurilla eikä taidolla vaan reilulla tuurilla...;) 
 

Palataampa itse kisaan. Treeni keikkoja taisi tulla Oulujärvelle neljä ja muut testailut muualla päälle niin sitä kautta rakentui selkeä visio "maagisesta sadan kilon säkin" mahdollisuudesta. Oma suoritus kisaan ei huolettanut oikeastaan yhtään mutta mitä muut tekee niin se meinasi sekoittaa pakkaa koko ajan. Miksikö?

Kohta 1:

Kisahan oli tehty taimenelle vaikka oltiinkin ehkä Suomen parhaimmalla haukivedellä ja vieläpä hauki aikaan. Meidän kannalta se ei silti mitään meinannut vaikka taimenia olisi tullut useimmille venekunnille kunhan Savon poijat ei lähtisi vetämään taimenta. 


Rissanen & Karjalainen olisi mitä todennäköisesti voineet saada sen "kuningaskalan" ja sitä kautta voittaneet koko cupin meidän hyvästä johdosta huolimatta. Hattua nostan ja kumarran syvään poikien hienolle asenteelle että ennemmin lähtivät vetämään sitä "maagista sadan kilon" säkkiä kuin taimenta!!!

Kohta 2:

Miten saisi muut pois omilta paikoilta. Treenatessa huomattiin että hauet pakkautui koko ajan enemmän läjiin mitä lähemmäs kisaa tultiin. 


Tämä pointti vaikeutti taasen kisan aloitus järjestystä jotta osaisi onkia maksimaalisen säkin. Sehän tietysti edellytti sen että saatas ne meidän muutamat pesät vetää rauhassa siis ihan yksin ja ennen kaikkea ensimmäisenä. Tähän lääkkeeksi aattelin että provosoisin vähän vetouistelu.comissa taimenta ja sitä kautta saisi lisää taimenen vetäjiä jotta jäisi hauen vetäjiä vähemmälle...HI! No ei sillä varmasti mitään merkitystä ollut mutta pahoittelut kaikille niille jotka joutuivat kärsimään moisesta!!!

Kohta 3:

No ne Savon poijat taas. Kovista pelimiehistä kun on kyse niin poijilla ei varmasti konstit loppuneet henkisessäkään sodassa...PRKL! Paria viikkoa aiemmin Poijat ilmoitti että tulevat Jussin veneellä kisaan ja ompahan itse maestrokin mukana... Miksikö poijat sen teki? Onhan Ärjän selkä Suomen suurin ja siellä ei nopea että keliä kestävä vene ole pahitteeksi. Tällainen massakisa ratkaistaan pahimmassa tapauksessa siirtymä ajulla! Ensivuotta ajatellen tähän kisaan cupilta ehdottomasti siirtymä vaikka niin että pudotetaan kisa-aikaa tunnilla jotta saadaan puolen tunnin siirtymät molempiin päihin kaikille!!!

Kisa:

Aamusella herätessä vettä tuli meillä Sotkamossa niin että peltikatto romisi. Hieman meinasi hymyilyttää kun vesisadehan on yleensä ollut meidän vahvuus toisin kuin pläkä ja aurinkoinen keli kuten ootte varmaan huomanneet?


Nooh Sinttivintturit lähti Sotkamosta Koutalahden sataman suuntaan hyvin tyypillisellä rutiinilla kun Jykkepappa haki kerran vielä vauhtia kaitainsalmelta unohtaen jotain...HI!

Satamassa olikin sitten kivan rento fiilis toisin kuin viime vuonna. Asiaan taisi pitkälti vaikuttaa leppoisa keli ja uudet venekunnat. Totta kai kuittia lenti koko ajan ja ihmekkös tuo kun venekuntia kasaantui altaaseen melkein neljäkymmentä. Hauskuus loppui kipparikokoukseen kun raahauduttiin veneeseen suorittamaan pitkää siirtymää yli mahtavan Ärjän. Vieläkin huvittaa kuinka Väänäs Jussin iigeli hävisi horisonttiin vaikka kuinka Honda lapatti...


Puolituntia myöhemmin tultiin kaavailemallemme ykköspaikalle viuhkat auki. Kerrottakoon tässä vaiheessa että torstaina treeneissä tästä pesässä lähti viuhkoista yhdeksän keppiä ja yksi takila. Kaikki oli vielä reiluja kisamittoja hyvällä kolmosen köllillä höystettynä. Nytpä ei lähtenyt niin vaan joitain yksittäisiä kaloja niin että ekalle tunnille karttui haakea viitisentoista kiloa. Pienen pienen erimielisyyden jälkeen heitettiin viime vuoden apina selästä ja Honda lapatti kakkospaikalle. Kiirehän sinne oli muutenkin ennen kuin kukaan muu kerkiää sinne. Sielläpä se pesä olikin säilynyt ja ehkä kasvanut entisestään...:) Ei kauan nokka tuhissut Sinttivinttureilla kun lihalaatikko oli piri pinnassa ja toisen pohjia peiteltiin...HI! 


Loppumaton haukiautomaatti se ei kuitenkaan ollut ja niimpä tuohon hiljaiseen hetkeen tuli vielä Savon poijilta tieto että heillä on yli nelosen kölli ja haakea saman verran kuin meillä...
Tuo soitto oli omalle kohdalle yksi kauden vaikeimmista hetkistä. Miksikö?
No meidän cupin voittohan uhkasi juuri tuo kauhuskenaario. Jos Savon poijat voittaa ja saavat sen suurimman kalan niin meidän pitää olla heti kakkonen muuten...:(

Nyt se PRKL oli toteutumassa ja meillä ei tapahtunut oikeastaan mitään ja soittipa tuo Tatukin vielä yli kasin hauesta siitä meidän vierestä melkein samaan syssyyn...

Arvon lukija raati voiskin aatella omalle kohdalle niin voi hymyilyttää vielä
enemmän...;)
  
Rutiinien voimalla mennä rupsuteltiin etiä päin kunnes lähti tuplana laidasta molempien vielä irrottua. Vähän ajan päästä kurvasin kuitenkin takaisin haistelemaan ja se kannatti sillä sieltähän se kadoksissa ollut pesä löytyi. Pientä oli kala mutta sitä tuli tasaisen tappavasti niin että meidän toinenkin lihalaatikko täyttyi kisa-ajan puitteissa eli ennakkoon asetettu tavoite oli täynnä. Omassa pienessä mielessäni laskeskelin torstain treenien jälkeen että 75 kiloa on maksimi tulos kun sen verran hyytyi kalan syönti aiemmalta ajalta. Veikkaampa että jos kisa olisi ollut viikkoa aiemmin niin olisi ollut aivan
hirveät kassit porukoilla...;)

Liukuun lähdettiin hieman ajoissa että päästään turvallisesti perille ja tarvittaessa kopaistaan Vuoreslahden suulta vielä haakea jos jää aikaa... Ja jäihän sitä vajaa vartti joten rojut kiireellä veteen. Kannatti tai ei mutta kaksi kalaa oli kiinni joista toinen irtosi heti ja toinen juuri niin läheltä ettei ihan nähty. Elkeistä päätellen se ois ollut kakkosen haaki mutta ei saatu ei... 


Puntarijonossa olikin sitten jo tutuksi muodostunut piinaava tunne. Jokaisella oli kalaa niin hyvin että punnitus kesti tavanomaisempaa pitempään ja kaiken lisäksi suurimman kalan tittelistäkään ei vielä selkeää tietoa kellä se on? Siitä kun kamppaili yksi taimen, vajaa ysin haaki ja tietysti se kuhan perkele siispä jännitystä piisasi aivan loppuun asti.

Meidän vuoro kun tuli niin olin lentää melkein persielleen. Ensimmäinen laatikko painoi 48 kiloa HUPPAHEI! Toinen sitten hieman enemmän niin että haukea tuli "harmiksi" pikkusen vajaa sata 99,62 kiloa. Se viime hetken karkuutus oli sittenkin "arvokas kala"...;)
Toki meni se satanen tavallaan rikki kun haukien päälle saatiin reilut kaksi kiloa kuhaakin mutta mutta. Kokonaistulokseksi muodostui tällöin kertoimineen 104390 pistettä!!!

Kalliiksi tuli tämä touhu kun tuttujen kanssa joskus Lohjan SM kisan jälkeen tehtiin uusi veto että kuka ensimmäisenä rikkoo sadan kilon rajan joutuu tarjoamaan ruuat. Eikä tässä vielä kaikki!

Cupin voitosta joutuu taas järjestämään saunaillan kauden jälkeen. Taidankin yhdistää lystin niin että ruoan tarjoan siellä kun Tatu ehdotti ivallisesti maksalaatikkoa. Toiveesi toteutuu...HI!

Niin itse kisassa oltiin sijalla kaksi Savon poikien edellä joten poikien suurimman kalan viisi extra pistettä ei enää merkannut mitään.

Voitto menikin sitten itse herra Kostolle joka saikin kun sai sen 51 senttisen taimenen kolmen mittauksen jälkeen mittaan. Hyvä niin että edes joku sai sen taimenen muutenhan tämän kisan säännöt olisi ollut täyttä pelleilyä...;)



Kiitosten aika:
Sinttivintturit kiittelee Team Perperiä & Savon poikia hauskasta ja tiukasta
kaudesta. Kiittelemme myös kaikkia kanssa kilpailijoita ja järjestäjiä ja ennen kaikkea JoLua cupin hyvästä vedosta! Kasvua tuli niin eikös se jotain kerro taas kerran..:)

Erityiskiitokset omalle miehistölle: 

Jyri Immonen, Marko Silvan ja Kuhmossa paikannut Sykerö hoitivat hommansa kotiin joka hetki täysillä ja JOS jokin meni meillä pieleen niin joku meistä kolmesta paikkasi, siinä meidän vahvuus. Kisa kun kisa tiimi toimii KIITOS pojat ootte Aitoja ja oikeita Sinttivinttureita...HI!
Sijoitus 2. Tulos 104390 pistettä. Voittotulos: 1262080 pistettä. Tulokset

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti