Honda 100

Torstai toivoa täynnä kerrotaan ja onhan se pakko tunnustaa kun uutta Hondaan tuolloin perälevyyn ruuvattiin. Monien asioiden summana päädyimme viimein päivittämään uusi Honda Lucifer venhoon. Tunteja kun karttuu niin jossain vaiheessa vanhasta on vain luovuttava ja jatkettava uudella Hondalla uistattelua.

Edellisessä päivityksessä olikin kerrontaa kuin tähän pisteeseen päädyttiin.

Moni lukija varmaan miettii että miksi taasen Honda? Aikojen saatossa kipparilla on ollut 2-tahti Evinrude, kaksi vastaavaa Yamahaa, kunnes tuli ensimmäinen Honda. Tuo 35hv 4-tahti soi niin hyvin verrattuna edellisiin että rakkaus hopiaan oli jo lopullista.
Nooh tunteja surrasimme reippaat 2000 tuntia siihen kunnes vaihdoimme kaluston. Tuolloin ostimme käytettynä nykyisen Lucifer venhon jonka persiessä oli valmiina Evinrude 70hv. Hauska yhtälö tuokin kun Evinrudella ole vielä tänäkään päivänä 4-tahti koneita niin tämäkin kone oli oikeesti Suzuki!

Nätti ääninen konehan sekin oli ja soi vajaat 2000 tuntia enemmän vähemmän huolettomasti. Vikoja oli monenlaisia muttei ylitse pääsemättömiä kuitenkaan, kunhan helle päivinä ei mennyt sammuttamaan. Kerrankin yhdessä kisassa veivattiin pannua käyntiin niin että usko jo loppui mutta käynnistyi se. Jälkiviisaana olisi ollut paljon parempi ettei olisi käynnistynyt kun vedimme melkein munat pannuun kisassa...HI!

Vuonna 2007 tuli mitta "mustasta" täyteen ja seuraavana keväänä vaihdoimme hopiaan eikä päivääkään olla kaduttu. Huolettomia tunteja tuntien perään pelkillä perushuolloilla melkein 4000 tunnin edestä.

Varmaan ymmärrätte kipparin hopean värisen valinnan???

Meidän kylän legendaarinen liike omaa aika huikeen historian...

Tuskimpa nipponin poijat arvasi mihkä päin maailmaa tämä Honda kulkeutuu saati millaiseen tuntityöhön joutuu...HI!

Se ensimmäinen "pönökuva" kun naittaminen suoritettu...

Asentaja Sami Lukka keskittyi ajoittain niin täysillä työhönsä ettei kipparin kalajutut uponnut sitten mitenkään...;)

Ei enää kaasukahvan säätöjä, omatekoisia servovirityksiä kun koneesta löytyy tehdastekoinen uistelunopeuden säädin! Vihdoin ja viimein pääsemme pitämään "kuha nopeuden" stabiilina.

Aika näyttää saammeko muitakin kaloja kun pieniä haukia?

Se kultainen puristus...

Sinttivintturit kiittää ja kumartaa nöyrästi Honda Marinen poppoota hyvästä yhteistyöstä taas kerran ja samoten kiittelemme Sotkamon keskusliikettä asioiden järjestelystä.

PS. Keskusliikkeellä menneillään kevätsiivoukset venepuolella. Mee siekin hakemaan kipin kapin hopeinen Honda!

-ST-